Tarkoitukseni oli aloittaa uusi blogivuosi paljastamalla hiljalleen viime vuoden parhaita kosmetiikkatuotteita ja tietenkin kaikkea muutakin kivaa, mutta luonteeni mukaisesti poikkean reitiltä ja julkaisenkin hieman erityylisen postauksen. Otsikko kertoo jo jonkin verran, mutta sen verran on selvennettävä, että mistä idea tällaiseen postaukseen lähti. Miksi aloin listaamaan erilaisia sanontoja ja miettimään, onko niissä oikeasti mitään itua ja uskonko niihin itse?

Tämä postaus alkoi hautua joulupyhinä, kun juttelin ystäväni kanssa puhelimessa häntä vaivaavasta tilanteesta. Olimme käyneet jo pidemmän keskustelun, kun hän jossain vaiheessa totesi, että "kaipa se on niin, että kaikki hyvä päättyy aikanaan". Mietin hetken ja sanoin sitten ääneen, että niinhän se taitaa olla. Mutta siinäkin hetkessä voi päättää haluaako jumittua hetkeen ja keskittyä siihen tunteeseen, että jokin hyvä on päättynyt, vaiko iloita siitä, mitä on ollut. Sillä eihän yhden hyvän päättyminen sitä tarkoita, etteikö sitä hyvää tulisi vielä samassa muodossa jonkin toisen asian tai ihmisen kautta. Ystäväni kokikin tästä selkeän ilahtumisen ja oikeastaan itsekin samalla asian ääneen sanottuani tajusin, että niinhän se on. Kunpa vielä osaisi pitää tästä ajatuksesta kiinni heikkoina hetkinä eikä jumittua liiaksi ikäviin tunteisiin. Toisaalta ikävätkin tunteet kuuluvat elämään ja mikään tunne ei ole pysyvä. Ainoa pysyvä asia on muutos ja tunteet kuuluvat niihin. Aina ei voi tuntua samalta, eikä pidäkään. Muuten kyse ei olisi elämästä. 




"Kaikki hyvä päättyy aikanaan..."


Aiemmin tuo sanonta on ollut minulle jotenkin erityisen negatiiviskaikuinen. Minun ja ystäväni puhelun jälkeen kuitenkin tajusin, että mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän aloin kallistumaan sille kannalle, että kyllä: minä uskon, että kaikki hyvä päättyy aikanaan, mutta se ei poissulje uutta hyvää. Aivan kuten elämässä yleensäkin, on erilaisia vaiheita. Oli vaihe sitten hyvä tai huono, ei se ikuisesti kestä. Jossain vaiheessa annetaan tilaa uudelle vaiheelle. Hyvän päätyttyä on varmasti tiedossa uuttakin hyvää, koska elämään kuuluu kumpaakin: ylä- ja alamäkiä. Miksei siis tähänkin sanontaan ja siihen hyvän päättymiseen voisi asennoitua niin, että okei, tämän oli nyt aika päättyä, mutta seuraava vaihe odottaa jo. Mitähän (hyvää) se tuo tullessaan?



"Hyvä ruoka, parempi mieli..."


Vaikka asenne vaikuttaa elämässä paljon, mikään asenne ei poista nälän tunnetta. Rakastan ruokanautintoja ja olen todellakin sitä mieltä, että hyvä ruoka antaa paremman mielen. Kun minua pyydetään listaamaan asioita, jotka tuovat minulle iloa elämään, kosmetiikkaelämysten perässä (ellei jopa samalla tasolla) on ruokaelämykset. Siihen perään tulee matkustelu ja musiikki, joista jälkimmäinen pysynyt mukana lapsuudesta saakka tähän päivään asti. Mutta siis kyllä; kiukkuisen ja pahantuulisen Mian mielen paremmaksi muuttaa nopeasti jokin ihana ruoka-annos... En jotenkin osaa uskoa, että joku olisi sitä mieltä, että hyvä ruoka ei antaisi parempaa mieltä? Okei, ruuan voima ei riitä suurten surun tunteiden kadottamiseen, mutta nälkäkiukun se kyllä vie pois.


"Se mikä ei tapa, vahvistaa..."


Tämä on sanonta, jota olen yrittänyt tolkuttaa itselleni monia kertoja elämän näyttäessä sen pahimpia puolia ja kun jaksaminen on ollut äärimmäisellä koetuksella. Olen sitä mieltä, että rankat kokemukset vahvistavat, mutta niilläkin on rajansa. Jos kuvitellaan esimerkiksi, että ihminen raiskataan ja kuukausi sen jälkeen tiputetaan päälle "toinen pommi", kun edellisestä koettelemuksestakaan ei ole vielä ehtinyt toipua, siinä ei paljoa varmastikaan ajattele, että tämä vahvistaa ja antaa tulla vaan. Pahat kokemukset vahvistavat yksittäin, kun niiden käsittelemiseen saa keskittyä yksi kerrallaan ja vastoinkäymisistä toipumiseen on tarpeeksi aikaa, ennen kuin seuraava jysähtää päälle. Mutta jos koko ajan "pommitetaan" samaa ihmistä, ei siitä ihminen siitä vahvistu, kun kaikki lyödään kerralla päälle. Siinä voi olla myös se mahdollisuus, että se ihminen menetetään. Joten kiteytettynä tästä: minusta vastoinkäymisillä on vahvistava voima vain, jos toipumiseen varataan tarpeeksi aikaa, ennen seuraava iskee.



"Eteenpäin, sanoi mummo lumessa..."


Olisi hauska tietää, kuka on se mummo, joka tämän on ensimmäisenä sanonut. Asenne on ainakin ollut kohdallaan! Tottahan se on, ettei sinne lumekinosten keskelle auta jäädä. Ei paikoilleen jähmettymällä pelastu tai pääse eteenpäin vaikeista tilanteista. Hankaliin tilanteisiin tai tunteisiin ei kannata jumittua, vaan suunnata ajatukset eteenpäin. Vaikka elämälle ominaista on liike, uskon silti myös siihen, että välillä on lupa potea niitäkin päiviä, jolloin ei huvita liikkua mihinkään ja haluaa vain kaivautua hetkeksi omiin oloihinsa. Myönnän, että hiljattain olen itsekin kokenut sellaisia tunteita. Mutta kuten ylempänä jo kirjoitin, kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Haaste onkin siinä, miten oppisi hyväksymään myös ne "huonommat" tunteet. Ei rypeä niissä, mutta hyväksyä ne.


"Hätä keinot keksii..."


Tämä on järjettömän hyvä sanonta ja omasta mielestäni niin totta. Oletteko kuulleet tai lukeneet tilanteista (tai jopa olleet sellaisissa hädän hetkissä itse mukana), joissa ihmiset keksivät aivan ihmeellisiä keinoja pelastua? Se on kumma juttu, mutta yleensä ihmisen joutuessa kiperään tilanteeseen tai ajautuessa ahdinkoon, jossain vaiheessa päähän tupsahtaa ajatus, jota ei olisi koskaan uskonut tulevansa ajatelleeksikaan. Jos ajattelet tilannetta oletuksena päässäsi, et varmasti keksi samoja ratkaisuja kuin joutuessasi aitoon tilanteeseen oikeasti. Tästä päästään toisaalta myös siihen, että itse en käsitä ihmisiä, jotka sanovat toiselle, että "miten typerää, minä olisin ainakin tehnyt toisella tavalla" tai "miksi et tehnyt sitä tai tätä?". Ei voi oikeasti tietää, miten hädän hetkellä ajatusmaailma muuttuu ja miten toimii, vaikka kuinka olisi joskus kuvitellut tilanteen. Siksi on usein parasta vain yrittää ymmärtää ja asettua toisen asemaan, jos ei itse samassa tilanteessa ole koskaan ollut.



"Sitä saa mitä tilaa..."


Jos tämän sanonnan sijoittaa ravintolaan, niin eipä taida aina pitää paikkaansa. Mutta oikeastaan muuten olen aika lailla sitä mieltä, että usein elämässä kyllä saa juuri sitä, mitä tilaa. Jos voivottelee elämäänsä vuosia ja keskittyy esimerkiksi siihen, että aivan varmasti saa joskus vielä syövän ja jotain muutakin pahaa vielä tapahtuu, niin kerjää jollain tavalla negatiivisuuksia elämäänsä. Asenne on kuitenkin valinta, vaikka kaikki ajatuksia ei aina valita voikaan. Se on selvää, että jokaisesta tuntuu joskus pahalta eikä aina huvita, mutta jos jatkuvasti "virittäytyy samalle taajuudelle", todellakin saa sitä mitä tilaa. Joko niitä hyviä tai huonoja juttuja. Tähän sanontaan voisi hyvin liittää myös "älä maalaa piruja seinälle". Itse olen oikeasti joutunut opettelemaan sen taidon, etten aina kuvittelisi kaikista tilanteista heti sitä pahinta. Ja kas kummaa, kun oppii rauhoittumaan, nauraa monesti jälkikäteen niille ensimmäisenä mieleen tupsahtaneille "kauhuskenaario"-ajatuksille.



"Kell' onni on, se onnen kätkeköön..."


Minut on kasvatettu siihen malliin, että olen jotenkin oppinut "piilottamaan onnen" ja olemaan huutelematta hyvistä asioista liiaksi muille. Tunnustan, että välillä pelkään, että jos sanon asian ääneen, se ei toteudukaan ja jotain huonoa tapahtuu viime tipassa. Tiedän; tavallaan on hassua ajatella näin, koska miksei hyvistä asioista saisi iloita ääneen ja kertoa muille? En kuitenkaan silti koskaan voisi kuvitella itseäni ihmiseksi, joka leventelisi onnellaan ja kuuluttaisi kaiken vaikka facebookissa. Ystäville voi mielestäni hyvin sanoa asiat, joista iloitsee, mutta tarvitseeko kuitenkaan kaikesta kertoa kaikille? Voihan onnesta nauttia muutenkin. Minusta se ei yhtään vähennä onnen määrää, vaikka siitä ei kaikille kertoisikaan. Päinvastoin; voi hymyillä sisäisesti ja hehkua sitä onnea, jonka muut vain aistivat. Ja jos joku kysyy, voihan silloin kertoa, miksi tuntuu sillä hetkellä juuri niin kivalta.

Teki mieli sisällyttää tähän vielä pari muutakin sanontaa, mutta "kohtuus kaikessa", vai miten se meni... 

Nyt olisi kiva kuulla teidän mielipiteitänne: Mitä mieltä olitte tästä postauksesta? Mihin sanonnoista te samaistutte ja mistä ajattelette toisella tavalla? Toivooko joku siellä tällaiselle postaukselle jatko-osaa? 












*Postauksen kuvat räpsäisin USA:ssa viime kesänä.

22 kommenttia:

  1. Todella kiva ja erilainen postaus!

    Olet miettinyt hyvin asioita ja en osaa lisätä näihin mitään :)

    Kivaa uuden vuoden jatkoa sinulle ihanuus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulanneli! Näiden erilaisten postausten kanssa sitä ottaa aina pienen tietoisen riskin, mutta tosi kiva kuulla, että tykkäsit lueskella :)

      Ja kiitos samoin; kaikkea kivaa alkaneelle vuodelle!

      Poista
  2. Kiva postaus!
    Me kummasteltiin tänään töissä "kylmä kahvi kaunistaa" -sanontaa. Miten niin muka :D?

    Samaistun "pessimisti ei pety" -sanontaan. Tiedän, ainainen negatiivinen asenne ei sekään ole hyvästä, mutta eipähän tipu niin korkealta, jos jossain ei olekaan kivaa tai joku juttu ei onnistukaan. Ainakin itse olen monta kertaa pettynyt kovasti, kun odotukset ovat olleet liian korkealla (silloin kun kyseinen asia ei ole ollut itsestäni kiinni). Mieluummin siis lähden moniin juttuihin enemmän sellaisella no kattellaan -asenteella.

    "Paha saa palkkansa" ei taasen valitettavasti aina toteudu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Apua, mä en ole koskaan kuullut tuollaista sanontaa, että kylmä kahvi kaunistaisi :D Toisaalta mä en edes juo kahvia, eli ei tulisi mulla kokeiltua tuota kauneuskikkaa ;)

      "Pessimisti ei pety" -sanonta on varmasti totta, mutta mä olen silti yrittänyt aina ajatella positiivisesti. Toki se on tarkoittanut sitä, että pettymyksiä ja pahaa mieltä on saanut kokea, mutta uskon, että niitä joutuu kokemaan oli sitten pessimisti, realisti tai optimisti. Positiivisen elämänasenteen uskon kuitenkin jonkin verran elämässä auttavan. Kun itse uskoo itseensä ja elämään, positiivisia juttuja tapahtuu helpommin ja ne myös huomaa todennäköisemmin :) Mutta myönnän silti, että kyllä mäkin joihinkin juttuihin lähden vähän samalla asenteella kuin sanoit itsekin lähteväsi eli "no kattellaan" :D Jotenkin vaikka yrittää olla positiivinen, sitä on vaikea pitää yllä kaikissa jutuissa. Ehkä se on normaalia, eihän kukaan ole yli-ihminen ;)

      Mitä "paha saa palkkansa" -sanontaan tulee; mä haluan jotenkin uskoa, että kyllä se jossain vaiheessa elämää se pahankin palkka pamahtaa, vaikka aina niin ei heti tapahdu.

      Poista
  3. Aivan mahtava postaus! Minäkin olen tottunut peittämään onneni, mutta viimeisen vuoden aikana aloin vähän sitä näyttämään ulospäinkin :)
    Sitä saa mitä tilaa-tulee aina englannin kielinen sanonta Karma is a bitch, jotenkin olen aina näitä sanontoja pitänyt samana.
    Kamalin on "joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään", miksi ihmeessä? Jos ei koskaan palaa vanhaan, ei varmasti voi oppia virheistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, Outi! :)

      Ihanaa, että olet oppinut näyttämään onnea ulospäin <3 Siinä olisi mullakin opettelemista. Tosin uskon, että ne mun elämän suurimmat onnenhetket on vielä edessäpäin, nyt elän suurten muutosten jälkeen jotain välivaihetta, jossa olen vielä matkalla "päätielle". Mutta enköhän mä sinne löydä jossain vaiheessa ;)

      Ja joo, uskon itse myös tuohon "karman lakiin". Eli "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" ;) Mitä tuohon vanhojen muistelemiseen tulee; uskon, että liika menneisyydessä eläminen ei tee hyvää, mutta jos aina sivuuttaa vanhan siirtymällä suoraan eteenpäin eikä käsittele menneisyydessä tapahtuneita asioita, ei voi kyllä nykyhetkestä tai tulevaisuudestakaan nauttia täysillä. Eli jossain määrin on hyvä pystyä muistelemaan vanhojakin, vaikka katse kannattaakin suunnata tulevaisuuteen ja nauttia nykyhetkestä.

      Poista
  4. Tosi mielenkiintoinen postaus! Ei ole kauaa kun miehen kanssa keskusteltiin samasta aiheesta. Piti etsiä googlesta mitä oikein tarkoittaa eräs sanonta. Paha ei saa nykyään palkkaansa, mutta kauneus on monesti katsojan silmissä!😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti, Outi! Mukavaa kuulla, että postaus oli mieleinen, vaikka perinteisestä kosmetiikkalinjasta poikkesikin :)

      Tuosta olen kyllä samaa mieltä, että kauneus on monesti katsojan silmässä! Kaikkihan me nähdään asiat ja ihmiset niin eri tavalla. Tosin hyväkin niin. Olisihan se kamalaa, jos kaikilla olisi päässään aivan samanlainen "muotti" tai ajattelutapa, jonka perusteella vain tietyntyyppiset ihmiset olisivat kauniita.

      Poista
  5. Hauska aihe postaukselle :) Hyviä ajatuksia sulla tuossa "Se mikä ei tapa se vahvistaa".. Liialliset/jatkuvat vastoinkäymiset eivät todellakaan vahvista ketään, jos niistä ei ole aikaa toipua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jusu! :) Joo, niin se on, ettei kukaan ikuisesti vahvana pysy, jos koko ajan koetellaan suurilla vastoinkäymisillä toinen toisensa perään. Siitä päästäänkin seuraavaan sanontaan eli "rajansa kaikella" :D

      Poista
  6. "Sitä saa mitä tilaa" -sanonnan kanssa saman tyylinen "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" on mun mielestä niin hyvä, käytännössä kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Ihanaa miten maanläheisiä monet suomalaiset sanonnat ovat :) Itse tykkään sellaisesta peruspessimistisuudestä, mitä voisi ehkä realistisuudeksikin sanoa. Kun ei odota liikoja, ei pudotus ole niin korkea. Ja hyvät asiat ja onnistumiset ilahduttavat silloin enemmän. "Kohtuus kaikessa" on myös jotenkin niin suomalainen ajattelutapa, että aina kanttaa valita se "kultainen keskitie" ;) Sanonnat on kyllä niin parhaita! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kohtuus kaikessa" on kyllä sellainen, jonka haluaisin nostaa seuraavaan postaukseen, jos vielä kakkososan näistä sanonnoista toteutan :D Samoin tuo "kultainen keskitie" on jännä. Helposti siitä tulee ainakin mulle mieleen, että se on se tylsä ja tavallinen tie. Miksei voisi kulkea laidalla kyseenalaistaen monia juttuja? Toisaalta tuo "kultainen keskitie" voi tarkoittaa jokaiselle sen "oman tien" löytämistä, jossa on hyvä kulkea. Riippuu vain, miten sen ottaa.

      Ja joo, tuosta oon niin samaa mieltä, että elämässä kannattaa kohdella muita niinkuin haluaisi itseään kohdeltavan. Muuten ei kyllä elämässä pitkälle pötki :D Tai voi pötkiäkin, mutta jossain vaiheessa tipahtaa korkealta ja lujaa.

      Poista
  7. Hauska postaus. Itsekin olen joskus pohtinut ja pähkäillyt mitä sanonnat todellisuudessa pitävät sisällään ja sinä olet näitä kyllä hyvin saanut tähän avattua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mira! :) Tosi kiva saada positiivisia kommentteja erityyppisestä postauksesta :)

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Kiitos paljon! <3 Tätä oli yllättävän kiva tehdä. Voisin hyvin toteuttaa kakkososankin ;)

      Poista
  9. Tuo viimeinen on jotenkin niin tyypillistä suomalaista ajatusmaailmaa. Ehkä me ollaan luonnostaan vähän kateellisia toisillemme, ettei niitä omia onnen tuntemuksia viitsi koko maailmalle kailottaa. Tosin en kyllä itsekään ihan jokaiselle vastaantulevalle ilmoittaisi jos vaikka sattuisi lottovoitto kohdalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lottovoittoa ei ehkä kannatakaan kailottaa, mutta eipä kaikkea muutenkaan. Sitä voi miettiä, että mitä siinä itse hyötyy, jos puolituntemattomat tietää yhtä sun toista siitä hyvästä, mitä omassa elämässä on meneillään? Tekeekö se oman olon paremmaksi? Jos tekee, voi miettiä, miksi muiden tieto omasta onnesta tekee itsensä onnelliseksi/onnellisemmaksi? Se voi kertoa siitäkin, että oma onni ei jollain tasolla riitä. Haluaako nimenomaan tehdä muut kateellisiksi sillä, että kailottaa omasta onnestaan vai mihin sillä kaikille kertomisella pyrkii? Sen ymmärrän, että ystäville ja muille läheisille haluaa kertoa iloisista uutisista, mutta jos joka tilanteessa ja jokaiselle vastaantulijalle, niin en tiedä... Toisaalta, jotkut sokaistuu omasta onnesta niin, että tulee kertoneeksi kaikille vähän kuin vahingossa :D

      Poista
  10. Tosi kiva ja erilainen postaus! Ja kyllä vaan minäkin voin samaistua näihin suurinpaan osaan kun oikein alkaa miettiä. Tää pisti ajattelemaan, kiitos siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos paljon :) Näitä oli kyllä yllättävän kiva pohdiskella! Saa nähdä valtaako sanonnat blogitilaa jatkossakin :D

      Poista

Kysymyksiä, mietteitä, ajatuksia? Jätä kommentti!