keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Kauneusleikkauksilla kauniimmaksi?



Facebookissa jaetaan yleensä aika innokkaasti erilaisia juttulinkkejä, joita toisinaan klikkailen itsekin auki, jos tarpeeksi kiinnostava otsikko osuu kohdalle. Muutama päivä sitten katseeni osui Iltalehden juttuun, jonka otsikko kertoi lentoemännän käyttäneen 50 000 puntaa "uskomattomaan" muodonmuutokseen, jossa oli ihonvärikin muuttunut radikaalisti. Kauneusleikkaukset ovat tänä päivänä jo aika yleisiä, joten oikeastaan en sen vuoksi klikannut juttua auki, vaikka välillä uteliaisuus voittaakin ja tekee mieli arvioida, onko lopputulos omasta mielestä ollut onnistunut. Rehellisyyden nimessä on kuitenkin sanottava, että hyvin harvoin olen mielessäni ajatellut, että kauneusleikkaus olisi tehnyt ihmisestä kauniimman, ellei kyseessä ole ollut jokin vaurio, jonka henkilö on halunnut leikkauksella korjata. 


Tässä tapauksessa juttua lukiessa minut valtasi kauhistumisen tunne ja sen jälkeen sääli. Nainen myöntää jutussa, että lähtiessään tavoittelemaan ruskettuneempaa ihonsävyä ruiskeiden avulla, hän ei tiennyt, että lopputuloksesta tulisi näin tumma, jopa musta. Hän myös kertoo, että ajatus rintaimplanteista lähti hänen poikaystävältään, mikä tekee koko jutun vieläkin surullisemmaksi. Toivoisin, ettei kukaan nainen koskaan sortuisi ottamaan silikonirintoja vain siksi, että kumppani toivoo isompia rintoja tyttöystävälleen. Haloo, kuka edes kehtaa ehdottaa puolisolleen sellaista! 


Muistan ikuisesti sanat, jotka kuulin 5. luokalla. Olin pesemässä käsiäni, kun samalla luokalla oleva tyttö tuli luokseni ja alkoi katsella itseään peilistä ja sitten minua. Lopulta hän tokaisi varmalla äänellä: "Sun täytyy varmaan aikuisena ottaa silikonit". Kommentti tuntui tottakai pahalta ja iskostui todella syvälle sen ikäisen tytön mieleen. Olen edelleen kaukana Pamela Andersonista, mutta pitäisikö kaikkien isorintaisia ollakaan? Kenen mukaan kauneus määritellään rintavarustuksen koon perusteella?

On toki mahtavaa, että nykypäivänä on mahdollisuus tehdä jotain niille asioille, jotka vaikuttavat omaan itsetuntoon liian paljon ja vaivaavat itseä. Onhan olemassa monia, jotka eivät esimerkiksi rintaimplanttien tai huultentäytön kohdalla ole sortuneet järjettömiin ylilyönteihin tai menneet toimenpiteisiin kumppaninsa taivuttelemana. Ja tottakai sekin on mielipideasia, mikä kenestäkin on yliampuvaa. Tärkeintähän kuitenkin on, että jokaisella on hyvä olla omassa vartalossaan ja tuntee olonsa kauniiksi. Jos kokee tarvitsevansa pieniä korjailuja tai muutoksia tunteakseen olonsa paremmaksi, niin onhan jokaisella oikeus päättää omasta vartalostaan. Minä kuitenkin jättäisin asian hautumaan mieleen tarpeeksi pitkäksi aikaa, jotta toimenpidettä ei ala katua jälkikäteen. 


Myönnän, että vielä alle parikymppisenä ja hieman sen jälkeenkin mielessäni pyöri monesti ajatus siitä, että haluan isommat rinnat. Silloin se tuntui jopa ainoalta ratkaisulta siihen, että voisin olla sinut itseni kanssa. Nyt kolmekymppisenä ajatusmaailmani on kuitenkin (onneksi) muuttunut. Uskon, että kauneus kumpuaa myös siitä, että on sinut itsensä kanssa. Ja se on sitä kauneutta, johon haluan ihonhoitopurkkien käytön ohessa pyrkiä. Täytyy silti myöntää, että jos minulle joskus siunaantuu lapsia ja rintojeni tilalla on imetyksen jälkeen "tyhjät patalaput", saatan harkita leikkausta uudelleen. Nyt olen kuitenkin hyvin onnellinen siitä, etten aikoinani tehnyt päätöstä toimenpiteestä, jota olisin saattanut nyt katua pahastikin. 



En tuomitse ihmisiä, jotka menevät kauneusleikkauksiin tai turvautuvat muihin pientoimenpiteisiin, koska jokaisella on siihen omat syynsä. 
Jokainen meistä elää omassa vartalossaan ja omien tuntemustensa kanssa. Vaikka joku sanoisi toiselle, että hän on kaunis ja kelpaa sellaisena kuin on, mutta kehun kuulija ei itse usko sitä, ei sanoilla ole merkitystäRiittävyyden ja hyväksynnän tunteen itseään kohtaan pitää kummuta itsestä. Jos tuntee, että elämänlaatu kasvaa merkittävästi jonkin toimenpiteen jälkeen, toki kauneusleikkausta voi harkita. Mutta päätöstä kannattaa todella pohtia riittävän pitkään. Sillä joskus käy niin, että ne riittämättömänä tai "virheenä" itsessäsi näkemäsi asiat muuttuvat myös oman katseesi alla persoonallisiksi ja kauniiksi. Saatat jopa huomata, että alat pitää jostain piirteestä, jonka olet vuosia halunnut itsessäsi muuttaa. 

Oma neuvoni siis on, että kauneusleikkausten suhteen ei kannata olla niin spontaani, vaikka muuten olisikin tottunut tekemään elämässä nopeita päätöksiä tunteiden perusteella - kuten olen itsekin tehnyt. Silläkin uhalla, että joku ajattelee tämän lässynlää-lopetuksena, meistä jokainen on oikeasti uniikki oma itsensä ja suurin kauneus kumpuaa sisältäpäin! Täydellisin barbinukkekin on ruma, jos persoonallisuus on ilkeä ja omahyväinen. Vai mitä mieltä te olette?

Oletteko te koskaan harkinneet kauneusleikkauksia? Onko ajatus poistunut mielestänne ajan kuluessa vai oletteko lopulta toteuttaneet toimenpiteen? Mitä mieltä ylipäätään olette kauneusleikkauksista, kertokaahan rohkeasti. 

Olisi mahtavaa kuulla ajatuksianne aiheesta. Mielipiteitä on varmasti monia! 








Kuvat otettu viime kesän USA:n matkallani.
Share:

26 kommenttia

  1. Mun mielestä on myös käsittämätöntä minkälaisiin operaatioihin plastiikkakirurgit suostuvat - kuten esimerkiksi tuo sinun mainitsemasi tapaus. :/

    Joskus tokikin kauneusleikkauksia miettinyt, mutta kyllä keksin tuhat ja sata parempaakin sijoituskohdetta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Osa plastiikkakirurgeista taitaa kuunnella vain asiakkaan vaatimukset ja ryhtyä hommiin ilman, että huomioisi kokonaiskuvaa, kuten leikkauksesta mahdollisesti aiheutuvia terveyshaittoja tai sitä, onko lopputulos asiakkaalle "sopusuhtainen". Koska asiakashan on aina oikeassa :D

      Poista
  2. Mielestäni kauneusleikkaukset ovat ok, kunhan ei yritetä täysin muuttaa ihmisen ulkonäköä. Mun mielestä on surullista, että huulitäytteet ja nenäleikkaukset ovat (ainakin rapakon takana) niin suosittuja. Ihmisestä häviää kaikki kauniit persoonalliset piirteet ja leikkausaddiktit näyttävät samasta muotista tulleilta. Ajatellaan vaikka Owen Wilsonia. Hänen nenänsä on kaikkea muuta kuin Hollywood-nenä. Voisi sanoa, että se on hänen tavaramerkkinsä. Jos se leikattaisiin, hänelle varmaankin kävisi kuten Dirty Dancingin Jennifer Greylle, jonka työt loppuivat nenäleikkaukseen. Mä ainakin rakastan persoonallisia piirteitä, kuten erimuotoisia neniä, huulia ja hampaita!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon niin samaa mieltä sun kanssa! Persoonalliset piirteet on juuri niitä, joilla erotutaan ja jonka vuoksi ollaan uniikkeja jokainen. Harmi, että tänä päivänä kauneusihanteet on sitä luokkaa, että tavoitellaan järjettömän pulleita huulia, valtavia rintoja ja ehkä vielä sitä kapeaa nenääkin. Ei kai kaikkien tarvitse olla samasta muotista veistettyjä, sehän olisi jo tylsääkin! Mutta tosiaan, toistan vielä, että ymmärrän silti, jos joku asia on vaivannut omassa ulkonäössä koko elämän ja halutaan käydä muuttamassa se toisenlaiseksi. Jos se vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, niin miksi ei. Jokainen vastaa omasta kropastaan. Ja pientoimenpiteet on nykypäivänä tosi yleisiä, jos puhutaan esim. täyteaineruiskeista. Osalla vaan saattaa mennä sekin överiksi, kun innostutaan liikaa.

      Poista
  3. Ainoa kauneustoimenpide jota voisin oikeasti harkita on botox, koska se ei olisi pysyvä muutos. Kammoan leikkauksia, joten jo se ajatus saa minut pysymään poissa veitsen alta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leikkauksissa on kyllä aina omat riskinsä. Kauhutarinoita löytää netistä aivan tarpeeksi. On esim. monia silikonirinnat hankkineita, joilla on leikkaus mennyt jostain syystä pieleen tai rinnat kapseloituneet jälkeenpäin. Sitten joudutaankin uudestaan veitsen alle korjausleikkauksiin ja pahimmassa tapauksessa vielä useita kertoja...

      Poista
  4. En ole mitään muuta kuin luomet leikkaan, jos ne alkaa haitata näköä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin harkitsisin luomileikkausta, jos luomet alkaisi roikkua näkökentän edessä. Silloin se ei olisi esteettinen syy, vaan niinkuin sanoitkin, aivan selvä näköhaitta.

      Poista
  5. Jos leikkaukselle ei ole terveydellistä tarvetta, en näe mitään syytä tehdä niitä. Jos jotain pitäisi tehdä itselleni, niin nuo otsan rypyt voisi siloittaa botoxilla. Välillä on kyllä nähnyt niin järkyttäviä lopputuloksia leikkauksien jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kauhutarinoita on kyllä netti pullollaan. Sinne kun menee seikkailemaan ja katselemaan kuvia, niin kyllä aika nopeasti saattaa "leikkaushaaveet" alkaa karista. Ei voi koskaan tietää, osuisiko omalle kohdalle. Pahinta olisi, jos odottaisi aivan toisenlaista lopputulosta, mitä saisi. Sitten saisi itkeä ja katua jälkikäteen, kun mitään ei olisi enää tehtävissä.

      Poista
  6. Ennen olin enemmän kauneusleikkauksia vastaan, mutta nykyään se on mielestäni ihan ok, jos leikkaus tehdään muunkin takia kuin sen, että saadaan itsestä paremman näköinen. Esimerkiksi en voi käsittää huulitäytteitä ihmisillä, joilla on ihan normaalin kokoiset huulet. Silloin se on ymmärrettävää, jos omistaa ihan pienet viirut ja haluaa täyttää huulet normaaliin kokoon. Mutta sellaiset jättihuulet saavat yökkimisreaktiota ainakin täällä aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on aika samanlaiset ajatukset kuin sulla. Ymmärrän todellakin heitä, joilla huulia ei juurikaan ole ja haluaa saada vähän runsautta niihin. Niihin, joilla on jo normaalit huulet, vaikuttaa varmasti tosi paljon tää vallitseva trendi, jossa muhkeat huulet on muotia. Monesti sitä tulee vaan jossain vaiheessa sokeaksi lopputulokselle ja aletaan haluta vaan enemmän ja enemmän. Sitten mennäänkin jo yli.

      Poista
  7. Tosi hyvä postaus ja järkeviä ajatuksia. Mua suretti tuo juttu tuosta naisesta tosi paljon. Kamalaa, kun joku alkaa muokata itseänsä toisen ihmisen vuoksi. Ihan oikeasti...
    Ja siis onko tuo jutun nainen oikeasti muka tyytyväinen itseensä, vai onko tyytyväinen vain siksi että bf on innoissaan. Toisen tyydyttämisen halua? En tykkää kommentoida koskaan toisten ulkonäköä negatiivisesti, mutta tällä kertaa sanon suoraan että tulos on aivan kauhea! Ja voin kuvitella millaiset niska- selkäsäryt tuollaiset aivan överilollot aiheuttaa. Ja meinaa vielä suurentaa. Tässä kohtaa mun ymmärrys loppuu tyystin :(

    Ja hei Mia, sä olet upean näköinen nainen :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jusu sun ihanasta kommentista ja tsemppauksesta! <3

      En itsekään haluaisi kenenkään ulkonäköä alkaa arvostelemaan, mutta pakko myöntää, että kyllä tuon naisen kohdalla lopputulos kauhistutti. Jotenkin siitä videosta välittyi myös fiilis, että ei oikein itsekään ollut tyytyväinen noin radikaaliin muutokseen, vaikka monta kertaa videossa hokikin olevansa. Surullista! Ja mikä törppö poikaystävä, joka oikeasti patistaa tollaisiin leikkauksiin!

      Poista
  8. Mä olen sun kanssa aivan samaa mieltä! Seurustelin kerran teininä yhden tosi hyvännäköisen kundin kanssa, mutta hän oli niin huonokäytöksinen, että hän muuttui silmissäni rumaksi :D Kyllä se sisäinen kauneus vaan merkitsee enemmän, kuin ulkoinen kuori. Mutta sä olet Mia kyllä kaunis niin ulkoisesti, kuin sisäisesti ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanasti sanottu! Mä otan kumarrellen tuon kommentin vastaan, kiitos... <3

      Miehistä puheen ollen... Pakko munkin sanoa, että vaikka olisi kuinka komea ja hyvännäköinen, niin oksetusrefleksi tulee, jos luonne paljastuu itseään täynnä olevaksi. En kestä sellaista yhtään! Eikä itserakas ja itseään ihaileva luonne kyllä naistakaan kaunista tippaakaan, ei ainakaan mun silmissä. Kliseistä sanoa, mutta jos sydän on kultaa, kyllä silloin ihminen ulkoisestikin säteilee. Sellaiset ihmiset on monesti myös mun silmissä aidosti kauniita jotenkin ihan erityisellä tavalla :)

      Poista
  9. Niin ja leikkauksia en ole koskaan harkinnut. En uskaltaisi. Muistan joskus yläasteella, pukuhuoneessa kamujen kanssa keskusteltiin rinnoista ja erehdyin kommentoimaan, että olen ylpeä omista pienistä rinnoistani enkä haluaisi isoja rintoja. Siihenpä sitten joku taisi sanoa tyyliin "miehet tykkäävät enemmän isoista rinnoista" tms., en enää muista tarkalleen, että mitä. Mutta olin vähän hölmistynyt, ja koin tilanteen vähän latistavana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä oot ollut tosi rohkea, kun olet uskaltanut sanoa tuon! Olisinpa itsekin uskaltanut. Olin nuorena tyttönä tosi epävarma. Mutta onneksi kivikkoinen tie on kasvattanut musta rohkean ihmisen. Jos joskus (toivon mukaan) mulle siunaantuu lapsia, osaan opettaa heitä toisin ja sanoa sellaisia juttuja, mitä itsekin olisin halunnut nuorena tyttönä kuulla.

      Ja hei, tänä päivänä tiedetään kummatkin, että miehiäkin on erilaisia! Ei kaikille isot rinnat ole se juttu, jotkut tykkäävät paljon enemmän pienistä rinnoista. Ja sitä paitsi, eihän me miehiä varten täällä eletä :D Pääasia, että itsellä on hyvä olo omassa kropassa.

      Poista
  10. Hahaa, minulla on Owen Wilson -nenä :D Ja pitää tunnustaa, että nenäleikkaus on käynyt mielessä. Kun leikkauksella yritetään korjata jotain muuta ongelmaa, niin silloin mennään metsään. Fyysinen muokkaaminen ei paranna henkisiä ongelmia, tee onnelliseksi tai parantaa itsetuntoa yms. Jos menisin nenäleikkaukseen, niin tekisin sen ihan vaan saadakseni kauniin nenän, enkä yrittäisi sillä muuttaa elämääni tai saada jotain muuta aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt sitten vaan leffarooleihin hakemaan! ;)

      Olen aivan samaa mieltä kanssasi: Fyysinen muokkaaminen ei todellakaan paranna henkisiä ongelmia. Niinkuin taisin sanoakin, kaikki lähtee sisältäpäin. Se vaan on niin, vaikka tylsältä kuulostaakin. Mieli ja ajatukset on vahvoja! :)

      Poista
  11. Välillä kyllä tulee mieleen, että olisipa kiva kun voisi tehdä sitä, tätä ja tuota, mutta en kyllä varmasti ikinä silti mitään lähtisi tekemään ihan vain turhamaisuutta. Valitettavan monet plastiikkakirurgilla kasvojaan muokanneet näyttävät kovin muovisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä munkin pitäisi aika pitkään asiaa harkita, sulatella ja pohtia, että oikeasti menisin mihinkään leikkaukseen. Oon oikeasti tosi iloinen, etten parikymppisenä hankkinut niitä silikoneja, koska nyt se olisi tuntunut turhalta! Mä olen koko elämäni kamppaillut ulkonäkö- ja itsetuntoasioiden kanssa, joten eiköhän tästä vielä joku postaus synny :D

      Poista
  12. Ajatuksia herättävä kirjoitus.

    Mua myös järkyttää tuon naisen tekemisiä enemmän se, kuinka kukaan (ammattilainen?) on suostunut toteuttamaan tuollaisen muodonmuutoksen ja noilla perusteilla. Ymmärtääkseni plastiikkakirurgit haastattelevat asiakkaansa tarkkaan, eivätkä yleensä suostu tekemään muutoksia, jotka halutaan tehdä jonkun muun (poikaystävän..) toiveiden vuoksi. Loppujen lopuksi kaikki ulkonäköön liittyvät muutokset ovat kuitenkin myös psykologisia muutoksia ja niiden kanssa täytyy pystyä elämään.

    Näiden massiivisten kauneusleikkausten tekijät saavat lähinnä sääliä minulta, heillä täytyy olla itsensä kanssa todella paha olla, että tuollaisiin toimenpiteisiin täytyy ryhtyä. Harvoin törmää isojen kauneusleikkauksien tekijöihin, jotka olisivat lopputulokseen tyytyväisiä. Itsearvostus ei kuitenkaan lähde ulkonäöstä. Jotain pitää muuttua myös pään sisällä, ei vain kuppikoossa tai huulien muodossa.

    Mutta noin muuten hyväksyn kyllä kauneusleikkaukset, kunhan ne tehdään "oikeista" syistä ja vuosien harkinnan jälkeen. En kuitenkaan usko niiden tuovan automaattisesti onnellisuutta kenellekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Kyllä sitä nykyään törmää vaikka minkälaisiin "ammattilaisiin" eri aloilla, joiden toimintaa todella ihmettelee. Olisihan se mahtavaa, jos kaikki plastiikkakirurgit tekisivät työtä "sydämestään", mutta varmasti osa tekee sitä myös rahan kiilto silmissä, ihan niinkuin muillakin aloilla. Se on harmi, koska silloin lopputulokset on juuri tällaisia, joita saa kyllä ihmetellä...

      Ja kuten sanoitkin, järkevistä syistä tehdyt tai pidempään harkitut leikkaukset, joiden syistä ja riskeistä keskustellaan kunnolla ennen itse leikkausta, on sitten taas eri asia.

      Poista
  13. Hyvin kirjoitit, olen täysin samaa mieltä!

    Kasvoilleni en uskaltaisi antaa tehdä yhtään mitään, luotan voivani vanhentua nätisti kosmetiikan avulla. .-) Isorintaisena olen joskus miettinyt, että vanhempana voisin harkita rintojen kohotusleikkausta - mutta tuskin teen tätäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta! :)

      Kasvot on kyllä sellainen alue, että jos toimenpiteen tekijällä käsi tärisisi tai tulisi muuten töppäiltyä, niin apua... Tulvii heti mieleen kauhukuvia epäonnistuneista operaatioista. Vartaloa voi sentään joiltain osin peittää, jos jotain sattuisi. Mutta kyllä sekin vaikuttaisi omaan itsetuntoon, jos lopputulos ei olisi halutunlainen. Siinä voi tulla itku ja iskeä masennus. Siksi en itse kyllä kovin helpolla menisi leikkaukseen.

      Poista

Keskustelu tekee bloggaamisesta mukavampaa, joten kiitos paljon kommentistasi!

© Beauty Highlights | All rights reserved.
Blog Layout Created by pipdig