tiistai 27. kesäkuuta 2017

Huumaavaa hedelmäisyyttä



Siinä missä elämä etenee ja vuosia tulee lisää, saattaa ulkoisten seikkojen lisäksi muuttua myös maku monen muun asian suhteen. Olen aina rakastanut mystisiä ja utuisia tuoksuja, mutta nuorempana tykkäsin paljon myös todella makeista ja hedelmäisistä tuoksuista. Nykyään tuo tuoksulajike jää itselläni vähemmälle huomiolle, sillä vaikka pidänkin makeahkoista tuoksuista edelleen, liika hedelmäisyys ei enää uppoa. Tuoksussa täytyy olla jotain naisellista särmää, jotta se herättää kiinnostuksen. Lacosten L.12.12 Elle Magnetic EdP onkin osoittautunut todelliseksi yllättäjäksi, sillä se todistaa, että myös hedelmäinen tuoksu voi olla huumaava ja saada täysin pauloihinsa. 



Toisinaan hedelmäinen tuoksu voi olla jopa pyörryttävän makea. Lacosten L.12.12 Elle Magnetic EdP on kuitenkin hedelmäinen hyvällä tavalla, sillä hedelmäisyys antaa tuoksuun juuri sopivasti mehukkuutta, vetämättä silti tuoksua täysin karkkimaisille teille. Alkutuoksu on trooppisen hedelmäinen: mangoa, klementiiniä ja appelsiinia. Sydäntuoksussa naisellisen kukkaisia vivahteita antavat jasmiini, ruusu ja heliotrooppi. Pohjatuoksu on vetovoimainen yhdistelmä vaniljaa, patsulia ja tonkapapua. 



Itselleni tämä on ollut niitä tuoksuja, joiden kanssa en ole vielä huonoa päivää kokenut. Jollain tapaa olenkin nimennyt tämän mielessäni "onnistumisen tuoksuksi". Olo on aina yhtä aikaansaava ja vire on hyvä, kun suihkautan tätä ylleni. Olen monesti sanonut, että haluaisin käyttää työpäivinä vähän täyteläisempiä tuoksuja, mutta tilaisuuksista riippuen se ei aina ole mahdollista. L.12.12 Elle Magnetic EdP on kuitenkin sellainen tuoksu, joka ei puske liikaa päälle. Sen kuvaillaan korostavan jokaisen omaa luontaista vetovoimaa. Tuoksu on huolettoman rento ja leikkimielinen, mutta silti tyylikkään naisellinen. 

Innostutteko te hedelmäisistä tuoksuista? Ovatko Lacosten tuoksut tuttuja?







*Tuoksu pr-malli. Sisältää mainoslinkin.
Share:

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Viikkosiivous iholle



On kaksi asiaa ihonhoidossa, joista minua ei saisi luopumaan millään keinolla. Ne ovat kasvoveden käyttö ja ihon kuoriminen. Molemmilla on niin suuri vaikutus ihoon, että jos jättäisin nuo kaksi rutiinia pois, näkyvät vaikutukset iholla olisivat taattuja - enkä nyt tarkoita positiivisessa mielessä. Toki noiden molempien käyttö vaatii sen, että löytää ne omalle iholleen sopivimmat tuotteet, koska valikoimaa riittää. 

Kuoriminen on vähän kuin viikkosiivous iholle. Siinä pyyhkäistään muutakin kuin päivän pölyt, sillä ihon pinnalta poistetaan kaikki sille kertynyt kuollut ihosolukko, jota kertyy iholle päivittäin, mutta jota tavalliset puhdistustuotteet eivät poista. Samalla tavoin kuin koti näyttää aina hyvältä viikkosiivouksen jälkeen, on ihokin kuorimisen jälkeen kuin uudestisyntynyt: hehkeä ja kaunis. Iho pystyy paremmin hyödyntämään myös seerumien ja voiteiden tehoaineet, kun välissä ei ole kuollutta ihosolukerrosta tukkimassa tietä. 

Parikymppisenä olin yli-innokas ihoni kuorija ja jäin jopa vähän koukkuun siihen pehmeyden tunteeseen, minkä kuorinta iholle antaa. Saatoin kuoria ihoani raastavimmilla raekuorinnoilla monta kertaa viikossa. Iho näytti ihanan kirkkaalta kuorimisen jälkeen, mutta jos totta puhutaan, oikeastihan iho ei tarvitse rajua raastamista. Liian innokas kuoriminen voi kääntyä jopa ihon hyvinvointia vastaan, sillä jatkuva liian raju kuorintakäsittely poistaa samalla ihon pinnalta sen omaa luonnollista suojakerrosta ja ohentaa ihoa, mikä taas puolestaan näkyy ennenaikaisina ikääntymisen merkkeinä tai erilaisina ihoärsytyksinä. Ohuelle iholle saattaa riittää kuoriminen vain kerran kuukaudessa. Sen sijaan herkästi punoittava couperosaiho saa olla kuorimisen kanssa tarkkana, sillä couperosaiholle ei yleensä kovin suopeasti suositella rakeita sisältäviä kuorintoja, kun rakeilla hankaaminen pahentaa helposti ihon punoitusta entisestään. Savinaamiot ja muut rakeettomat kuorinnat ovat sen sijaan erinomainen vaihtoehto ja toki rakeellisia kuorintojakin voi kokeilla niillä ihoalueilla, joissa punoitusta ei ole. Rasvaista ja epäpuhtauksista kärsivää ihoa voi puolestaan kuoria vaikka parikin kertaa viikossa, jos iho tuntuu syväpuhdistusta tarvitsevan. Normaalille iholle riittää ihon perusteellisempi "siivoaminen" kerran viikossa. Toisinaan rakeiset kuorinnat voi korvata savinaamiolla tai entsyymikuorinnalla, joilla saa myös siivottua iholta kuolleet ihosolut.



Itse käytän raekuorintoja nykyään maltillisemmin kuin parikymppisenä ja valikoin tuotteet aika tarkkaan. Viime vuoden lopulla löysin kaksi luonnonkosmetiikan kuorintavoidetta, joiden hellävaraisuuteen yllättäen ihastuin. Nyt olen löytänyt kolmannen ihastuksen noiden kahden rinnalle. Iroisie on sarjana ollut itselleni tuttu jo pidempään, sillä heidän BB-voiteensa on mielestäni yksi luonnonkosmetiikan parhaimpia ja kauneusnaamio pelastaa väsyneetkin aamut, kun iho tarvitsee nopeaa herätystä. Myös Iroisien päivävoide kuuluu omasta mielestäni TOP5 luonnonkosmetiikan parhaimpiin voiteisiin. Ei siis sinänsä yllätä, että tämä kuorintakin vakuutti.

Iroisiessa minuun vetoaa etenkin sarjan ylellisyys, josta kertoo paljon myös se, että hoitolasarja on Pariisin kuuluisan Ritz-hotellin valinta. Jokainen Iroisien tuote sisältää mineraali- ja hivenainepitoista merileväuutetta ja merivettä Ranskan Bretagnen lähellä sijaitsevasta Iroise-merestä. Sarja sopii myös erityisen herkälle iholle ja erilaisten iho-ongelmien hoitoon. Crème Gommante Visage -kuorintavoidekin on todella hellävarainen koostumukseltaan. Kuolleet ihosolut ja epäpuhtaudet iholta heivaa jauhettu bambu, jonka rakeet ovat niin hienojakoisia, ettei niitä ei edes silmin erota. Kasvoilla kuorinta tuntuu tasaisina pikkumurusina ja iho säteilee kauneuttaan jälkeenpäin! Tuote on vieläpä täysin vegaaninen. 

Iroisien Crème Gommante Visage 50ml saatavilla Jolielta ja Biodellystä. Hinta 32,60€. 

Kuinka usein te teette iholle "viikkosiivouksen"? Oletteko löytäneet hienojakoisia raekuorintoja iholle? 







*Tuote saatu Jolielta. Sisältää mainoslinkkejä.
Share:

torstai 22. kesäkuuta 2017

Kolme tärkeää ravintolisää



Olen ollut kohta jo kymmenisen vuotta kasvissyöjä. Pyrin syömään monipuolisesti ja sopivan terveellisesti, mutta käytössäni on silti muutamia ravintolisiä, jotka koen itselleni hyödyllisiksi. Ravintolisillä ei kannata lähteä korvaamaan monipuolista ruokavaliota, mutta niillä on helppo täydentää sitä ja varmistaa, että elimistö saa kaikki sen tarvitsemat vitamiinit ja hivenaineet. Vaikka käytän useampia ravintolisiä, pyrin pitämään niiden popsimisen kohtuullisena, sillä en halua syödä kuin niitä kaikkein tärkeimpiä lisäravinteita, joista on itselleni eniten hyötyä. Tänään syvennyn kolmeen niistä.

Omega-rasvahapot ovat varmasti yksi tunnetuimmista ja yleisimmin käytetyistä lisäravinteista, eikä syyttä. Omega-3-rasvahapot ovat erityisen tärkeitä sydämelle, mutta myös aivoille, jotka ovat muodostuneet pääosin rasvasta (siis rasvahapoista). Omega-3-rasvahappoja saa helpoiten kalasta, jota tulisi suositusten mukaan syödä vähintään kaksi kertaa viikossa. Kalaöljy ehkäisee muistihäiriöitä ja aivojen surkastumista ja lisäksi se suojaa aivoja myös alkoholin haitoilta. Uusimpien tutkimusten mukaan kalaöljy ehkäisee myös lasten, nuorten ja aikuisten aggressiivista käytöstä. Omega-rasvahappojen liian vähäinen saanti voi näkyä esimerkiksi iho-oireina tai heikentyneenä näön tarkkuutena.

Omega-3-rasvahappojen lisäksi olisi hyvä varmistaa myös muiden omegoiden saanti, sillä jokaisella rasvahapolla on oma tärkeä tehtävänsä elimistössä ja kaikkia omega-rasvahapporyhmiä ei saa kalaöljystä. Ei ole kuitenkaan aivan sama, missä suhteessa omegoita popsii, sillä niiden sopusuhtainen saanti toisiinsa verrattuna on erityisen tärkeää. Omega-6 on yllättävän helposti saatavilla elintarvikkeissa, sillä se piileksii esimerkiksi pussikeitoissa, liemikuutioissa, leivonnaisissa ja kekseissä, margariinissa, tortilloissa, majoneesipohjaisissa kastikkeissa ja perunalastuissa. Mutta jos omega-6:ta saa liikaa verrattuna omega-3:een, se voi olla jopa terveydelle haitallista. Saantisuhde saa olla 1:5, kun vain syö enemmän omega-3:a sisältäviä ruokia, mutta kovin korkeaksi ei omega-6:n määrä saisi kohota kolmoseen nähden. KuntoPlus-lehden artikkeli selventää hyvin, miksi omega-6-kasviöljyt ja omega-3-kalaöljyt muuttuvat kilpalijoiksi imeytyessään elimistöön ja miksi asian kanssa kannattaa olla tarkkana.

Minulle kasvissyöjänä omegat ovat erityisen tarpeellisia, sillä en syö kalaakaan. Olenkin jo pidempään suosinut Luontaistukun Omega-369-ravintolisää, joka yhdistää laadukkaan kalaöljyn, pellavansiemenöljyn ja rohtopurasruohoöljyn, eli ne tärkeimmät omega-rasvahapot. Luontaistukun Omega-369 sisältää myös elimistölle välttämättömiä ALA-, EPA-, DHA-, GLA- sekä linoleeni- ja oleiinihappoja, kaikkia tasapainoisessa suhteessa. Annostussuositus on 1-2 kapselia päivittäin, ja tilaankin yleensä kolmen purkin satsin, joka tulee hinnassa hieman edullisemmaksi. 


En siis enää luopuisi omegoista, mutta enpä jättäisi magnesiumiakaan, sillä se on yksi tärkeimmistä mineraaleista ihmisen aineenvaihdunnalle ja hermostolle. Magnesium lisää D-vitamiinin imeytyvyyttä, antaa lihas- ja sydänsoluille energiaa, lujittaa luustoa sekä lisää fyysistä suorituskykyä ja kestävyyttä, mutta se voi auttaa myös kivuliaissa kuukautisissa ja ehkäistä migreeni- tai epilepsiakohtauksia. Magnesiumin on kerrottu myös vaikuttavan ehkäisevästi stressiin, ahdistukseen ja masennukseen sekä parantavan yöunen laatua. Viimeisimpänä mainitun vuoksi magnesium kuuluukin omiin iltalisäravinteisiin, jotka otan juuri ennen nukkumaanmenoa. Lisää magnesiumin positiivisia vaikutuksia voi lukea täältä ja täältä.

Kun pidin pidempää taukoa magnesium-lisäravinteista, huomasin, että olin usein todella väsynyt ja yöunet olivat myös katkonaisempia. Magnesiumia suositellaankin usein uniongelmiin ja krooniseen väsymykseen. Magnesium on hyvä lisä myös stressikausina ja sen avulla voi helpottua myös päänsärky, lihaskrampit ja keskittymisvaikeudet. Itse käytän tällä hetkellä Luontaistukun Magnesiumsitraattia, jossa magnesium on orgaanisessa muodossa, jolloin se imeytyy tehokkaimmin. Tästäkin Luontaistukulla on tarjolla joko 60 kapselin purkki tai kolmen purkin säästöpaketti

Jos haluaa kiinnittää huomiota magnesiumin saamiseen ravinnosta, helpoiten magnesiumia saa kurpitsan-, auringonkukan-, ja hampunsiemenistä, parapähkinöistä, pinaatista, bataatista, pavuista, manteleista, kvinoasta, täysjyväviljasta ja tummasta suklaasta (80%). Jos et ole kasvissyöjä, maksa, naudan kieli ja etanat ovat myös hyvä magnesiumin lähde. Magnesiumin saanti ravinnosta voi kuitenkin huomaamatta jäädä aika pieneksi, jos ei nauti sitä sisältäviä ruoka-aineita riittävästi päivittäin. Varsinkin diabeetikoille ja sen riskiryhmään kuuluville magnesiumlisä on usein hyväksi, sillä diabeteksessa on hyvin yleistä veren vähäinen magnesiumpitoisuus. Alkoholin säännöllinen runsas käyttö saattaa sekin osaltaan aiheuttaa magnesiumin puutetta. 


Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä on muistivitamiiniksikin kutsuttu B12-vitamiini. Sen saantisuositus on päivittäisellä tasolla todella pieni (vain hieman yli kaksi mikrogrammaa päivässä), mutta sen puutteella on kuitenkin isoja vaikutuksia, joista merkittävimpiä ovat muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja anemia. B12-vitamiinin puutos saattaa näkyä myös mielialan vaihteluina, uupumuksena ja unihäiriöinä. Nuorilla vaje on harvinaisempi, mutta ikääntyneillä se on yleisempää, sillä B12-vitamiinin imeytyminen heikkenee yli 55-vuotiailla. Myös vegaanien kannattaa kiinnittää huomiota B12-vitamiinin riittävään saantiin, sillä B12-vitamiinia on vain eläinperäisessä ruoassa. Pääasialliset lähteet ovat maito- ja lihatuotteet sekä maksa. Tämän vuoksi vegaaneille ja kasvisruokaa suosiville B12 voi ravintolisänä tulla hyvinkin tarpeeseen.

B12-vitamiini on onneksi ravintolisänä aika edullinen, sillä periaatteessa riittää, kun ottaa pari tablettia viikossa, jos ravintolisä on niinkin vahva kuin Luontaistukulla. Purkki sisältää jopa 120 tablettia, joten vaikka ottaisi yhden tabletin päivässä, purkilla pärjää silti neljä kuukautta. Minä aloin käyttämään B12-vitamiinia juuri kasvisruokavalioni vuoksi ja myös siksi, että päivät tuntuivat yhdessä vaiheessa menevän aikamoisessa sumussa keskittymisen ollessa vaikeaa. Pelkällä B12-vitamiinilla ei tietenkään ajatukset kirkastu, mutta ei vitamiinin varmistelustakaan mitään haittaa ole. B-vitamiinin puutetta voivat aiheuttaa myös esimerkiksi laktoosi-intoleranssi, anemia, raskaus ja imetys, e-pillerit, stressi, runsas alkoholinkäyttö tai epäsäännölliset elämäntavat. On tietenkin yksilöllistä mitkä ravintolisät tulevat kenellekin tarpeeseen, mutta itse olen kokenut tämän kolmikon todella hyödylliseksi. Minulla on käytössä myös pari muuta ravintolisää mm. vastustuskyvyn parantamiseksi, mutta näistä lisää erillisessä postauksessa.

Käytättekö te mitään ravintolisiä? Entä luetteko mielellänne tällaisia informatiivisempia postauksia vai tuliko liikaa asiaa? 








*Yhteistyössä Luontaistukku. 
En hyödy linkkien klikkailusta tai niiden kautta tehdyistä ostoista.
Share:

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Koukuttava kaksikko + alekoodi



Olen ollut todella huojentunut siitä, että ihoni on viime aikoina pysynyt poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, vaikka olenkin taistellut vatsaongelmien kanssa ja yrittänyt saada ruokapuolen täydellisesti kuntoon. Olen opetellut syömään säännöllisin väliajoin ja terveellisesti sekä karsimaan turhat, turvotusta ja tukalaa oloa aiheuttavat ruuat omasta ruokavaliostani. Säännöllisemmäksi osaksi arkea on noussut myös liikunta, ja riittävien yöunien merkitystä painotan edelleen. Mutta voitte uskoa, että koko paletin koossa pitäminen on vaatinut totuttelua. Siitä lisää myöhemmin.

Nyt haluan kuitenkin vinkata teille puhdistustuotteesta ja kasvovedestä, joihin jäin niin syvästi koukkuun, että ennen kuin edelliset ehtivät loppua, hankin puolipaniikissa jo uudet pullolliset varastoon. Tässä on tosiaankin sellainen pari, jota voisin kuvitella käyttäväni loppuelämän. Viime vuonna nimesin Essen vuoden parhaaksi ihonhoitosarjaksi, mutta jos tämä vuosi olisi jo lopuillaan, Gamarde olisi ehdottomasti kärkisijoilla ellei jopa kirimässä parhaaksi. Sanoja säästelemättä siis tunnustan, että näihin puhdistustuotteisiin olen oikeasti ollut aivan rakastunut!


Gamarde on ranskalaista luonnonkosmetiikkaa, jonka tuotteissa on myös korkeat luomuprosentit. Brändin jokaisessa tuotteessa hyödynnetään Gamarde-les-Bains -lähteen mineraalivettä, joka sisältää runsaasti muun muassa rikkiä. Sarja perustuu nimenomaan tuon mineraaliveden ja luomulaatuisen arganöljyn innovatiiviseen synergiaan. Tuotteista löytää myös paljon Provencelle tunnusomaisia raaka-aineita, kuten luomulaatuisia eteerisiä öljyjä, kukkaisvesiä ja muita 100% kasvikunnan raaka-aineita. Gamarde on suunniteltu erityisesti herkälle ja helposti ärtyvälle iholle, joten näitä uskaltavat kokeilla myös herkkäihoiset, sillä tuotteissa ei käytetä allergisoiviksi osoittautuneita raaka-aineita. 

Olen testannut elämäni aikana aika järkyttävän määrän erilaisia puhdistustuotteita. Vaihtelu toki virkistää kosmetiikkahullun mieltä, mutta kyllä ihokin kaipaa välillä virkistystä ja tuotevaihdosta. Samoja tuotteita ei kannata käyttää koko elämää, sillä ihollakin on erilaisia kausia ja iho tottuu myös tuotteiden kautta saamiinsa aktiiviaineisiin, joten jos samoja tuotteita käyttää aina, ei iholla jonkin ajan päästä välttämättä enää huomaa yhtä selkeitä tuloksia. En nyt tarkoita sitä, että tuotteita pitäisi välttämättä vaihdella kuukausittain, mutta kannattaa kuunnella ihoa ja tarjota sille sitä, mitä se milloinkin kaipaa. Harva iho tykkää ympäri vuoden samoista tuotteista, koska vuodenaikojen vaihtelukin luo omat haasteensa ihonhoitoon. 

Gamarden puhdistustuotteissa rakastuin ensin tuoksuun. Se raikkauden tunne, minkä nämä tuotteet antavat ihon puhdistusrituaalissa, on jotain niin ihanaa, että sana raikkaus saa melkeinpä uuden merkityksen. Aivan kuin pulahtaisi virkistävään lähteeseen aamuin illoin! Tuotteiden hajusteetkin ovat 100% luonnollisia ja ne saadaan kukkaisvesistä ja eteerisistä öljyistä. Puhdistusmaito on sopivan kermaista ja puhdistaa iholta helposti vahvemmankin silmämeikin. Iho jää niin pehmeäksi ja puhtaaksi, että tässä kohtaa kasvovedelle jää tehtäväksi vain tasapainottaa pH ja antaa lisäkosteutta iholle raikkaalla pumpulipyyhkäisyllä. Meikkiä nimittäin irtoaa pumpuliin enää naurettavan pieni määrä. Tuotteiden tehokkuus saikin minut tykästymään näihin heti tuoksuun hullaantumisen jälkeen. Harvoin löytää tällaisen puhdistusparin, joiden käytöstä nauttii näin paljon. Ihokin on selvästi tykännyt!

ALEKOODI: Maahantuoja yllätti tarjoamalla alekoodin, jolla tekin saatte näistä tuotteista tuntuvan 20% alennuksen viikon ajan, mikäli innostutte tuotteita testaamaan. Alennuskoodi koskee kaikkia Gamarden puhdistustuotteita eli myös Puhdistusgeeliä ja Misellivettä

Alennuksen saa koodilla gamarde. Koodi on voimassa vain viikon eli 21.6.2017 saakka.

Mikä puhdistuspari on saanut teidät hullaantumaan? Onko Gamarde jo tuttu?





*Tuotteet saatu. 
En hyödy alennuskoodin käytöstä.
Share:

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Täytetyt uunipaprikat (GL, L)



Osa teistä on saattanut huomata Instagramin puolella kokkailukuviani, joita olen jakanut aina silloin tällöin uusista kasvisruokakokeiluista. Tähän väliin voisin taas muistuttaa, että oikeastaan en ole koskaan ollut hyvä laittamaan ruokaa tai pitänyt itseäni sellaisena ruuanlaittajatyyppinä. Aloin harjoittelemaan kokkailua vasta edellisen parisuhteen aikana ja silloinkin tyydyin niihin muutamiin ruokalajeihin, joiden tekemisessä onnistuin. Tässä kohtaa pidin siis kiinni tutusta ja turvallisesta, vaikka oikeastihan olen sitä mieltä, että elämässä pitää ottaa myös riskejä ja tavoitella niitä unelmiaan. Muuten ei koe kaikkea sitä, mitä voisi kokea. Tämänhetkinen ruuanlaittotaitoni on siitä hyvä esimerkki: Olen pitänyt itseäni melkein jopa toivottomana keittiössä ja kertonut ihmisille, etten osaa laittaa ruokaa. Tyytynyt siihen aivan kuin asialle ei olisi mitään edes tehtävissä! Mutta kun johonkin perehtyy, sitä oikeasti oppii. Olen välillä maistellut omia ruokiani täydellisen yllättyneenä siitä, että minäkö tämän oikeasti tein, kun maistuu niin hyvältä. Se ilo tuntuu hyvin suurelta, kun on tottunut kutsumaan itseään omassa päässään aivan surkeaksi ruuanlaittajaksi. 

Täytetyt uunipaprikat eivät ehkä ole niitä kaikkein haastavimpia reseptejä, mitä olen hiljattain kokeillut, mutta sen verran hyviltä ne maistuvat, että ovat päässeet osaksi kasvisruokavaliotani. Siksi halusin jakaa reseptin myös teidän kanssanne! Olen ollut kasvissyöjä jo kahdeksan vuotta, enkä oikeastaan ole koskaan hirveästi edes pitänyt lihasta. Kanaa en ole koskaan syönyt, paitsi lapsena, kun äiti sanoi, että jään ilman Lauantai-karkkipussia, jos en syö kaikkea. Myönnän, että välillä piilotin kananpaloja taskuuni ja huuhtelin ne vessanpöntöstä alas, kun äiti ei ollut näkemässä...



Tämä on helposti muunneltava resepti, jonka olen itsekin rakennellut lukuisista eri täytettyjen paprikoiden reseptivariaatioista. Oikeastaan näitä varten ei tarvitse vakiona kuin riisiä ja pari isoa paprikaa, sillä riisin sekaan voi heittää mitä milloinkin omasta kaapista löytyy. Esimerkiksi kesäkurpitsa, porkkana ja munakoiso sopivat kaikki hyvin riisin joukkoon. Välillä laitan mukaan myös fetaa. Paprikat ovat silti yllättävän täyttäviä, vaikka riisin seassa käyttäisi vain kesäkurpitsaa tai porkkanaa, sillä persilja antaa hyvin makua. Toki monipuolisemman makuelämyksen kokee, kun mukana on enemmän täytettä. Mausteet voi valita itse oman mielensä mukaan. Itse olen yleensä käyttänyt mustapippuria, suolaa, paprikamaustetta ja kurkumaa.


1-2 isoa punaista paprikaa
1,5 dl riisiä
2 pientä porkkanaa
muutama siivu kesäkurpitsaa
2 valkosipulin kynttä
juustoraastetta
tuoretta persiljaa 
kasvisliemikuutio
mustapippuria
paprikamaustetta
kurkumaa
suolaa
oliiviöljyä


Keitä riisi kypsäksi kasvisliemikuution kanssa.

Paista kasvikset ja valkosipuli pannulla. Sekoita ne persiljan kanssa valmiin riisin joukkoon. Mausta.

Leikkaa paprikat halki ja poista siemenet ja muu ylimääräinen. Laita paprikat muutamaksi minuutiksi mikroon täydellä teholla pehmenemään.

Asettele mikrossa lämmenneet paprikat uunipellille leivinpaperin päälle. Lorauta pohjalle hieman oliiviöljyä ja täytä paprikat riisiseoksella. Ripottele päälle juustoraastetta. 

Paista 225-asteisessa uunissa noin vartin verran, 
kunnes paprikat ovat pehmeitä ja juustoraaste sopivan rapeaa.

Ja sitten syömään! 

~~~

 Oletteko te koskaan kokeilleet täytettyjä paprikoita? Onko joukossa muita kasvissyöjiä?








Share:

torstai 8. kesäkuuta 2017

Ajatuksia unelmista ja unelmatyöstä


Alma-talolla juontamassa seminaaria yli 100 hengelle

Minulla on pienestä tytöstä saakka ollut monia unelmia. Muistan vieläkin elävästi sen hetken, kun istuin koulupöytäni ääressä surullisena ja ahdistuneena vallitsevista kotioloista ja listasin unelmiani päiväkirjaan. Vaikka tilanne tuntui sillä hetkellä toivottomalta ja oma aikuinen elämä hyvin kaukaiselta, sisälläni eli silti jokin pieni toivon kipinä, vaikka kyyneleet silmissä tekstiä kirjoitinkin. Joku saattaa nyt naurahtaa, kun kerron tämän, mutta yksi silloisista unelmistani liittyi itse asiassa kehooni. Toivoin teini-iän kynnyksellä, että rintani kasvaisivat nopeammin, varsinkin kun kuulin asiasta ajattelemattomia ja ikäviä huomautuksia joiltain luokkakavereiltani. Vaikka en suurta kuppikokoa koskaan saavuttanutkaan, hylkäsin onneksi vuosien aikana ajatukset kauneusleikkauksista, vaikka myönnän, että olenkin tehnyt paljon työtä sen eteen, että voisin kokonaisvaltaisesti hyväksyä itseni sellaisena kuin olen ja jopa tykätä itsestäni - enkä pelkästään ulkonäön osalta. 

Paljastin viime kesänä ennen USA:n matkaani, että yksi unelmistani oli aina päästä kielikurssille tai vaihto-oppilaaksi Jenkkeihin. Se unelma tuntui sillä hetkellä 12-vuotiaalle Mialle täysin mahdottomalta, ottaen huomioon sen, että perheemme oli täysin rikkaan vastakohta. Muistan ala-asteikäisenä toivoneeni joka syksy uutta koulureppua, mutta meidän perheessä saimme valita uudet reput vain joka toinen vuosi ja kalliimpia merkkireppuja oli turha vilkaista, sillä repun tuli olla halvimmasta päästä. 

Valmistujaisilta Jenkeissä, minä 17-vuotiaana

Mahdottomalta tuntuva unelma kuitenkin toteutui kuin ihmeen kaupalla, kun palaset loksahtivat paikoilleen. Muutin 16-vuotiaana pois kotoa ja lähdin yksin toiselle puolelle maailmaa. Sen vajaan vuoden aikana opin paljon itsestäni, elämästä, toisenlaisesta kulttuurista ja erilaisesta perhe-elämästä. Yksi iso asia, josta tulen aina olemaan kiitollinen, on se, että sain kokea miltä tuntuu, kun on välittävä isä. Isäntäperheeni isä oli nimittäin täysin oman isäni vastakohta ja kohteli minua kuin tyttärenään alusta asti. Se on yksi arvokkaimmista asioista, jonka olen elämässä saanut ja jota en tule koskaan unohtamaan. Kiitin siitä "Amerikaan isääni" viime kesänäkin, kun matkasin Jenkkeihin 12 vuoden jälkeen. 

Olen yrittänyt aina pitää mielessä tuon vaihto-oppilasvuoden toteutumisen, kun usko muihin unelmiini on horjunut. Se on minulle todiste siitä, että ne kaikkein epätodennäköisimmiltäkin tuntuvat asiat voivat käydä toteen, kun tarpeeksi uskoo ja luottaa. Toki se usko saattaa matkan varrella horjua, mutta epäröivien hetkien jälkeen voi palata taas luottamaan. Unelman täytyy pysyä valoisana mielessä, jotta se voi lähteä ajatuksien kautta vahvistumaan. Pelkästään jo se, ettei tukahduta ajatusta unelmastaan, pitää sen hengissä. On totta, että jotkut unelmat vaativat toteutuakseen paljon työtä. Mutta minä henkilökohtaisesti uskon, että työtä ja panostustakin merkityksellisempi asia on se oma usko. Jos ei usko itseensä ja unelmaansa, voi olla, ettei tule koskaan saavuttamaan sitä, vaikka tekisi asian eteen kuinka paljon, sillä ajatukset ja teot ovat silloin ristiriidassa keskenään. Mieli on yllättävän voimakas.

Minä (vasemmalla) 17-vuotiaana Jenkeissä. Kadehdin vieläkin omaa rusketustani!

Aikuisiällä yhdeksi tärkeäksi unelmaksi on minulle muodostunut myös se, että haluan tehdä työtä, johon tunnen todellista paloa. Aloitin 17-vuotiaana myyntityössä, sillä asuin jo lukion aikana omassa asunnossa ja vuokrarahat oli tottakai tienattava. Etenin myyntityössä nopeasti ja lopulta valkolakin saatuani jäin sille tielle. Olin hyvä työssäni ja tienasin ihan mukavasti. Oikeasti olin aina halunnut opettajaksi tai juristiksi, mutta en koskaan lähtenyt tavoittelemaan kumpaakaan alaa. Ajattelin, etten pärjäisi taloudellisesti, jos lähtisin taas moneksi vuodeksi koulun penkille. Myyntityöhön oli siis helppo jäädä ja mielenkiintoi pysyi yllä sopivan aikaa, kun alalta etsi uusia haasteita parin vuoden välein. Kuusi vuotta myöhemmin huomasin kuitenkin joka kerta töihin mennessä miettiväni, että tätä samaako elämäni nyt sitten tulee olemaan päivästä toiseen? Onko tämä työ oikeasti sitä, mitä haluan tehdä loppuelämän? Tiesin, ettei se ollut.

Promoilemassa 26-vuotiaana

Samoihin aikoihin päättyi myös ensimmäinen parisuhteeni ja olin muutoksen äärellä. Työn lisäksi kyseenalaistin myös hiusvärini. Olin vuosia pysytellyt mustassa tukassa, mutta sitten huomasin yhtäkkiä huomasin ryhtyväni vaalennusprojektiin. Halusin löytää uuden minän. Olin kyllästynyt vanhaan, enkä kokenut olevani sitä, mitä halusin olla. En halunnut tehdä työtä, joka tuntui vain "työltä". Jokainen päivä tuntui liian samanlaiselta. Elämästä puuttuivat vivahteet. Ne aidot tunteet onnellisuudesta.

Olen aina ollut puhelias. Vähän sellainen tarinankertoja ja hassuttelija. Toki minullakin on hiljaiset hetkeni, jolloin en jaksa puhua ainuttakaan sanaa. Olin kuitenkin myyntialalla tottunut tekemään töitä äänelläni ja omalla persoonallani, joten tuona muutoksen aikana mielessäni vahvistui ajatus hakea radiotoimittajalinjalle arvostettuun opistoon. Sattui kuitenkin niin ikävästi, että olin ensimmäisenä hakupäivänä kädetön, sillä molemmissa käsissäni oli jännetupen tulehdus samaan aikaan. En pystynyt käyttämään käsiäni lainkaan, vaikka niissä olikin rannetuet. Ensimmäinen hakutilaisuus jäi siis minulta välistä, mutta asiat jotka on tarkoitettu tapahtuvaksi, löytävät tiensä. Pääsin mukaan myöhempään hakutilaisuuteen ja tuntui ihmeelliseltä, että olin yksi 25:stä valitusta yli sadan linjalle hakeneen joukosta. 

Juontamassa Dr. Hauschkan VIP-iltaa Ravintola Loisteessa

Se Mia, joka aloitti opiskelut radiotoimittajalinjalla syksyllä 2011, oli kuitenkin hyvin erilainen Mia kuin joka olen tänä päivänä. Tuota syksyä edeltävänä kesänä olin tavannut viimeisimmän ex-mieheni, josta mainitsin sinkkupostaukseni yhteydessä. Koko opiskeluvuosi olikin odotettua vaikeampi, sillä siihen mahtui yksityiselämässä aika paljon raskaita kokemuksia, vaikka olimme exäni kanssa vasta alkaneet seurustelemaan. Tuohon aikaan kotiolojen draama oli vielä ehkä liikaa mielessäni, sillä kaikki se heijastui myös omiin parisuhteisiini. Ajattelin tiettyjen asioiden olevan normaaleja, vaikka ne eivät sitä olleet. 

Ehdin kuitenkin kokea radiotoimittaja-aikoinani mahtavia asioita. Pääsin juontamaan iltapäiväohjelmaa SuomiPOPin Sainion tilalle, kun hän juonsi silloista MetroFM:n iltapäivää. Sain suunnitella kahteen iltapäivään puheenaiheet itse ja minua kuultiin myös MetroFM:n ja SuomiPOPin uutisissa sekä liikkuvana reportterina, joka toi oman pienen lisänsä Katajan ja Eerikäisen aamushow'hun, kun Aamulypsy-ohjelma oli tauolla. Myöhemmin keväällä sain mahdollisuuden olla pätkän myös Lahden YLE:llä ja tehdä juttuja heille. Työmahdollisuus alalta aukesi jo opiskelujen aikana, mutta tein vaikean päätöksen muuttaa Lahteen ja valita silloisen parisuhteeni. Radiotoimittajaura siis jäi. Silloin mietin, teinkö väärän valinnan. 

Nykyään tiedän asioiden menneen juuri niin kuin pitikin. Enhän muuten olisi tänä päivänä juuri tässä. Tekemässä sitä, mihin tunnen todellista paloa. 

Dr. Hauschkan kansainvälinen meikkitaiteilija Karim Sattar, aina yhtä hurmaava!

Ensi syksynä minulla tulee täysipäiväistä yrittäjyyttä täyteen viisi vuotta. Noihin vuosiin on mahtunut paljon haasteita ja arvokkaita opetuksia. Tänä päivänä koen kuitenkin tekeväni juuri sitä, mitä rakastan. Työni saa minut tuntemaan oloni eläväiseksi. Parhaimpina hetkinä työni ei tunnu ollenkaan työltä! Rakastan sitä tunnetta niin paljon, etten voi sitä sanoin kuvailla. Se on juuri se unelma, jonka aikuisiällä olen halunnut tavoittaa. Radiossa puhumisen sijaan saan puhua pienissä ja isoissa tilaisuuksissa. Ja se mikä kertoo minulle, että olen omalla alallani, on se tunne sisälläni siinä hetkessä, kun otan mikrofonin käteeni sadan ihmisen edessä ja alan puhua. Vaikka kaikkien katseet ovat naulautuneina minuun, en jännitä. Sisälläni on rauha ja puhuessani katson kaikkia vuoron perään silmiin. Siinä hetkessä minusta tuntuu hyvältä, ihanalta ja luontevalta. Juuri sitä rakastamasi työ parhaimmillaan on!

Oma neuvoni on: Ota riskejä, tavoittele sitä, mitä elämässäsi todella haluat tehdä! Oma yrittäjänpolkuni ei todellakaan ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan olen  myös ryöminyt risukasoissa ja mutakuopissa. Mutta kuka sanoi, että elämässä pääsee helpolla? Minä en ainakaan ole päässyt. Mutta vaikeiden aikojen jälkeen unelmien toteutuminen tuntuu kultaakin kalliimmalta. Oloni on kiitollinen. Vaikka en ole vieläkään täysin perillä, olen jo oikealla tiellä ja jatkan näitä polkuja pitkin muistaen sen, mistä olen aikoinani lähtenyt.

Kuljetaan siis kohti sitä, mitä sydän sanoo! 

Onko sinulla unelmia, jotka hautuvat vielä ajatusten tasolla? Oletko elämäsi aikana päästänyt joistain unelmista irti? Olisi mahtavaa kuulla ajatuksianne aiheesta ja ylipäätään mitä ajatuksia tämä teksti teissä herätti! Kiitos kommenteistanne jo etukäteen.

Suurin osa kuvista on napattu Instagram-profiilistani, joten saa tulla seurailemaan sillekin puolelle! :)






Share:

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Redkenin uudet Megamaskit



Osa hiusbrändeistä on sellaisia, jotka ovat itselleni tuttuja jo vuosien takaa. Juuri noiden tuttujen brändien tuotteita minulla on ollut tapana hamstrata kaappiin Sokoksen Hiustenhellimisviikoilla, jotta tuotteet eivät vain pääsisi loppumaan. Aikoinaan tuo varatuotteiden hamuaminen lähti minulta jopa vähän lapasesta esimerkiksi Tigin ja Redkenin kohdalla. Ostin tuotteita lisää jo siinä vaiheessa, kun en ollut vielä edellisiinkään ostoksiin ehtinyt koskea. Nykyään olen sen suhteen jo vähän rauhoittunut.


Olen vuosien aikana käyttänyt monia eri Redkenin tuotteita. Brändin tuotteet synkkaavat hiusteni kanssa melkeinpä täydellisesti ja siksi olenkin aina lähes varma, että niiden kanssa huonoa hiuspäivää ei tule. Viimeisimmät kokeiluni sarjan parista ovat uudet Megamask -hiusnaamiot, jotka ilmestyivät brändin suosituimpiin tuoteperheisiin tämän vuoden alkupuolella. Naamioita on kolme erilaista ja jokainen niistä on uudenlaista RCT-teknologiaa hyödyntävä eli hiusta tyvestä latvaan ravitseva tehohoito. Tyvi vahvistuu soijaproteiinista, arginiini vahvistaa hiuksia sisältäpäin ja sepicap antaa hiuksille luonnollista joustavuutta ja saa ne näyttämään elinvoimaisemmilta. Kaikki tuotteet antavat siis kiiltoa, pehmeyttä ja vahvuutta hiuksille.

Punaisessa tuubissa oleva Color Extend Magnetics Megamask on nimensä mukaisesti tehohoito ja naamio värjätyille hiuksille. Se pidentää värin kestoa ja antaa sävylle eloisuutta, jonka luvataan kestävän jopa kolmen pesun ajan. Punertava hiussävyni tarvitsee todellakin tuotteita, jotka auttavat väriä säilymään hehkuvampana pidempään ja siksi käytänkin omiin hiuksiini tällaisia tuotteita mielelläni säännöllisesti. Etenkin kesä on hiuksille rankkaa aikaa, sillä aurinko vaalentaa hiuksia helposti ja haalistaa hiusväriä. 


Jokainen näistä naamioista on muotoiltu niin, että tuubissa on kaksi pakkausta sisäkkäin. Kun tuubia puristaa, molemmista pakkauksista tulee naamiota, mutta kaksoiskoostumuksen idea on siinä, että uloimmasta tuubista tuleekin pitkäkestoisempaa naamiota, joka lupaa tuon aiemmin mainitsemani kolmen pesukerran kestävän vaikutuksen. Sinisen tuubin Extreme Megamask on suunnattu vahingoittuneille ja käsitellyille hiuksille, sillä se on hyvin korjaava. Tehonaamio lupaa vahvistaa hiuksia jopa niin paljon, että niistä tulee 15 kertaa vahvemmat. Tämä on siis sopiva tuote myös erittäin herkistyneille ja hauraille hiuksille. Itse olen kokenut tämän naamion erityisen tehokkaana latvahoitona.

All Soft Megamask hoitaa muiden maskien tavoin hiusta syvältä tyvestä latvaan, mutta keskittyy antamaan hiuksille tuntuvaa pehmeyttä ja näkyvää kiiltoa. Vaikka kaikissa naamiossa vaikutusaikaohjeistus on vain 3-5 minuuttia, eron hiuksissa kyllä huomaa ja tuntee. Oma suosikkini onkin ollut nimenomaan tämä All Soft Megamask, sillä pehmeys on hiuksiini aina tervetullutta!

Redken Megamaskien 200ml suositushinta 30 euroa. Redkeniä saa myös eleveniltä

Arvontauutisia: Sisleyn tuoksuarvonnassa voittoarpa osui Kristan kohdalle ja voittaja on jo tavoitettu sähköpostitse. Kiitos kaikille teille kommenteistanne! Uutta arvontayllätystä tuloillaan kesän aikana.

Käytättekö te hiusnaamioita? Minkä näistä naamioista kokisitte omille hiuksillenne sopivimmaksi? 








*Tuotteet pr-malleja.
Share:

torstai 1. kesäkuuta 2017

Laadukkaita luomivärinappeja



Blogistani varmasti huomaa, että suosin aika paljon selektiivistä kosmetiikkaa, varsinkin meikkituotteissa. Tiedän, että kaikki eivät halua panostaa kosmetiikkaan rahallisesti suuria summia, mutta itse olen tottunut satsaamaan kosmetiikassa laadukkaisiin tuotteisiin. Selektiivinen kosmetiikka ei kuitenkaan onneksi aina tarkoita huokeita hintoja. Clarins kuuluu siihen harvinaiseen kastiin, joka ei huimaa hinnoillaan, vaikka laatu vakuuttaakin. Brändi olikin itse asiassa minulle aikoinaan niitä aivan ensimmäisiä YSL:n ohella, joiden tuotteita aloin kahlaamaan lävitse kiinnostuttuani lukioikäisenä selektiivisestä kosmetiikasta. 

En normaalisti kovin helposti innostu yksittäisistä luomivärinapeista, sillä koen monisävyiset paletit käytössä paljon helpommiksi, jos haluaa käyttää silmämeikkiin useampia sävyjä. Silloin ei tarvitse alkaa penkomaan muita samaa sävymaailmaa olevia luomivärejä esille, kun paletin sävyt ovat kaikki siinä samassa rasiassaan vierekkäin. Toki myös reissussa paletit ovat ehdottomasti helpompia, enkä kovin helposti pakkaakaan yksittäisiä luomivärinappeja mukaan.

Clarinsin Ombre Iridescente -luomivärejä testasin kuitenkin jo viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tykästyin niihin oikeastaan heti. Sävyt ovat kauniita luomilla yksinäänkin ja voidemaisen ja puuterimaisen luomivärikoostumuksen yhdistelmä ihastutti heti! Tänä vuonna Clarins toikin kevätkokoelmansa myötä jälleen kolme uutta sävyä Ombre Iridescente -valikoimaan. Tällä kertaa sävyt ovat hopeanhohtoisia.



Helmiäisiin sävyihin kuuluu hempeän kaunis roosa 09 Silver Rose, hopeanhohtoinen tummanharmaa 10 Silver Grey sekä hohtava helmenvalkoinen 08 Silver White. Luomivärien pigmentti on erinomainen ja hienojakoisen bambupuuterin ansiosta sävyt eivät varise luomilta, vaan pysyvät kauniisti paikoillaan koko päivän. Ombre Iridescente -luomivärejä voi levittää luomelle sormin tai siveltimellä, mutta näiden kanssa koen sormella levittämisen paljon helpommaksi ja siistimmäksi. Pigmenttiä tarttuu luomelle todella hyvin ja helmiäishohde kirkastaa katsetta ihanasti tuoden sopivaa kimallusta kesään. Jos siis etsit laadukkaita yksittäisiä luomivärinappeja, suosittelen ehdottomasti katsastamaan nämä. Söpöjen nappien keräämiseen jää helposti koukkuun, kun laatu vakuuttaa.

Ombre Iridescente helmiäisluomivärit saatavilla hintaan 22,50 euroa. Sävyt jäävät pysyvään valikoimaan. Jos haluaa netissä tutkailla valikoimaa, luomivärit löytää myös eleveniltä

Käytättekö te yksittäisiä luomivärinappeja vai suositteko enemmän paletteja? 








*Tuotteet pr-malleja. Sisältää mainoslinkin.
Share:
© Beauty Highlights | All rights reserved.
Blog Layout Created by pipdig