Tänään poiketaan blogin perusreitiltä, vaikka pysytäänkin kauneuden äärellä. En nimittäin vinkkaa nyt mistään tietyistä tuotteista, vaan ajattelin kertoa itsestäni 9 kauneus- ja kosmetiikka-aiheista faktaa. Osa paljastuksistani tuo luultavasti huumoria päiväänne.

1. Kokeilin meikkivoidetta ensimmäisen kerran 8. luokalla. Meikkivoide oli Maybellinen Dream Matte Mousse, ja sävy oli aivan liian tumma vaalealle iholleni. Tunsin koko päivän oloni epämukavaksi "maski kasvoillani". Varmasti moni muukin pisti koulussa merkille, että jotain on tyttö kasvoilleen laittanut. Tosin siihen aikaan muistan kyllä nähneeni selvän meikkikerroksen useamman kasvoilla ja meikkivoiteen rajat leukapielissä. Tuon päivän jälkeen en kuitenkaan moneen vuoteen kokeillut mitään meikkivoiteita, vaan pysyin tiukasti Rimmelin kivipuuterissa. Lukioiässä kivipuuterin tilalle tulivat meikkipuuterit (mm. Dior ja Clinique). Parikymppisenä löysin meikkivoiteet uudelleen ja silloin tajusin, että meikkivoiteen ei kuulu tuntua maskilta eikä siitä jää rajoja, kun valitsee oikean sävyn ja muistaa häivyttää hyvin. Nykyään olen siis hyvin tyytyväinen meikkivoiteiden käyttäjä, sillä nehän tuntuvat kuin toiselta iholta!

2. Heikkouteni ovat poskipunat ja korostuspuuterit. Tämä tuskin tulee yllätyksenä kovinkaan monelle blogiani pidempään seuranneelle. Jaksan aina innostua uusista poskipunista ja korostustuotteista, sillä molempia käytän aina ehostautuessani. Ripsivärin voin hyvin jättää välistä, jos en ole töihin menossa, mutta poskipunaa on aina sipaistava hennosti poskille. Korostustuotteet ja poskipuna ovat takuuvarma keino saada ilme hetkessä freesimmäksi! 


3. Panostan meikkipohjaan aina eniten. Arkimeikissäni meikkipohjan tekoon kuluu eniten aikaa, usein jopa enemmän kuin silmämeikkiin. Käytän pohjustusvoidetta, meikkivoidetta (tai BB-/CC-voidetta), peitevoidetta ja valokynää, joiden jälkeen kiinnitän meikin irtopuuterilla. Sitten sipaisen raikkautta kasvoille poskipunalla ja teen varjostukset aurinkopuuterilla. Lopuksi tottakai vielä korostuspuuteri, jota en milloinkaan jätä väliin. Pyrin mahdollisimman luonnolliseen ja heleään lopputulokseen. Iho on minulle meikissä numero 1!


4. Olen tukkatunari. Minulta on turha odottaa erikoisia kampauksia. Arkena pidän usein hiukset kiinni, siten pääsen helpoimmalla. Juhliin joko suoristan hiukset tai teen kiharoita. Kiharoiden tekemiseen käytän Remingtonin sauvakiharrinta, jolla tällainen tukkatunarikin onnistuu loihtimaan todella helposti kauniit, pehmeät kiharat. Hiuslaatuni on vaativa, sillä pitkä, taipuisa tukkani pörrööntyy helposti. Käytän enimmäkseen silottavia tuotteita, sillä tuuheutta hiuksissani on tarpeeksi jo omastakin takaa. Oma hiusvärini on tummanruskea, mutta nyt olen kolmatta vuotta tepastellut punapäänä. Hiusvärini ei ole räikeä punainen, vaan enemmänkin tummanpunertava. Minulla oli useita vuosia mustat hiukset, mutta ensimmäisen parisuhteeni päätyttyä halusin uudistautua täydellisesti ja aloitin vaalennusprosessin. Vuoden kestäneen blondikauden jälkeen päätin, että haluan vihdoin kokeilla punaista, joka ei olisi ollut mustahiuksiselle koskaan mahdollisuus. Tästä sävystä olenkin pitänyt kaikista eniten. 


5. Olen kärsinyt ripsikatastrofin. Erehdyin (kyllä, käytän sanaa erehdyin tarkoituksella) 16-vuotiaana laitattamaan Jenkeissä tekoripset, mitä en ikimaailmassa tekisi uudelleen. Jäin koukkuun ripsitupsuihin ja lisäsin niitä viikottain runsaasti sitä mukaa, kun irrotin edellisiä tupsuja poistoaineella ja omat ripseni alkoivat näkyä tupsujen alta. Reilu vuosi myöhemmin halutessani poistaa tekoripset kokonaan, karmiva lopputulos oli se, että omat ripseni lähtivät tupsujen mukana, sillä ne olivat niin jämäkästi kiinni liimassa. Elin useamman kuukauden ilman ripsiä, ja vieläkin tulee kylmät väreet muistellessani sitä aikaa. Se oli kammottavaa! Edes rajaus ei pelastanut, sillä minulla ei ollut yläripsissä kuin 1-2mm tyngät. Näytin todella oudolta. Kesti aikansa ennenkuin omat ripseni kasvoivat takaisin, mutta Luojalle kiitos, ne kasvoivat. Siksi en tänäkään päivänä ole uskaltaunut kokeilemaan mitään ripsienpidennyksiä, sillä pelkään saman tapahtuvan uudelleen. Traumat jäivät!


6. Minulla on pakkomielle kulmakarvoistani. Niiden täytyisi olla aina identtiset. Tietenkään se ei ole mahdollista, mutta esimerkiksi teini-ikäisenä suurin aika meikkaamisessa kului juurikin kulmakarvojen vahvistamiseen. Sain siihen käytettyä järkyttävän paljon aikaa! Nykyään selviän aika nopeasti, mutta en voi silti sanoa, että olisin täysin karistanut pakkomielteeni. Kyllä se siellä jossain pinnan alla on ja välillä nostaa päätään. Värjään itse kulmani kerran kuukaudessa, mikä säästää aikaa aamuisin. 


7. Rakastan kauniita pakkauksia. Ulkoasullakin on todellakin väliä. Toki tuotteen laatu on tärkeämpää kuin kaunis pakkaus, jos sisältö ei toimi. Aina välillä kuitenkin tulee vastaan tuotteita, joissa ulkokuoren lisäksi ilahduttaa myös laadukas sisältö. Ne ovat niitä kaikkein parhaimpia kosmetiikkaelämyksiä! 


8. En voisi elää tuoksuttomilla tuotteilla. En ikinä! Tuoksut ovat minulle yksi kosmetiikkaelämysten kohokohdista. Kun ulkokuori kolahtaa, sisältö sykähdyttää ja tuoksukin vie mennessään, mitä muuta voisi tuotteelta enää toivoa? Tietenkin tuloksia, mutta niitähän hyvillä tuotteilla näkee varmasti. Koska rakastan tuoksuja tuotteissa, lienee sanomattakin selvää, että rakastan myös hajuvesiä. Niitä minulla onkin aivan oma kokoelmansa, jota olen täydentänyt nuoresta tytöstä lähtien. 


9. Kosmetiikka ja kauneudenhoito ovat minulle suuri ilo. Tämä ei nyt sinänsä ole mikään uusi paljastus, sillä sen kertoo jo alanvalintani ja samaa viestiä välittää bloginikin. Kosmetiikka ja kauneudenhoito saavat paremmalle mielelle, kun mieli on matalana. Purkit eivät pelasta kaikilta murheilta, mutta niiden pariin on helppo lyöttäytyä, kun haluaa saada ajatukset muualle arjen harmaudesta ja hemmotella itseään. Ja purkkiterapiani toimii myös silloin, kun on hyvä olla. Silloin kauneudenhoidolla voi saada olon vieläkin pirteämmäksi ja hehkua positiivisempaa energiaa.

Nyt kuulisin ilomielin; onko joukossa samiksia? Entä toivoisitteko jatkossa lisää tämäntyyppisiä postauksia vai miellyttääkö perinteinen blogilinjani enemmän?






*Kuvissa olevista tuotteista osa lehdistönäytteitä.

30 kommenttia:

  1. Tämä oli hauskaa luettavaa :) Noiden hajuttomien tuotteiden suhteen olen samoilla linjoilla; tietyissä tuotteissa se hajuttomuus ei ole niin paha (ja silmänympärysvoiteessa on jopa toivottavaakin), mutta ettei missään tuotteessa olisi tuoksua, no way!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että onnistuin tuomaan vähän huumoria päivääsi! ;) Mäkin ihastun todella, todella harvoin tuoksuttomiin tuotteisiin. V10Plus-sarjan C-vitamiini seerumi ja BABÉ:n Silmänympärysvoide (molemmat apteekkisarjoja) taitaa olla niitä harvoja tuoksuttomia tuotteita, joihin olen tykästynyt tosi paljon. Mutta ne onkin sitten korvanneet tuoksuttomuuden tehollaan! :)

      Poista
  2. Voi, tuo Maybellinen mousse on (ikävä kyllä) tuote. :D Pintakuivalle iholleni se ei sopinut lainkaan ja olikohan sävykään oikea... Aika moni kaveri aloitti myös meikkivoiteen käytön tuolla tuotteella. Meidän pienessä kotikaupungissamme ei varmaankaan ollut paljon vaihtoehtoja tarjolla. :D
    Itse olen vasta viimeaikoina hoksannut poskipunan ja korostustuotteiden tärkeyden, ja nyt niitä kuluu senkin edestä! Kuten sanoit, noiden tuotteiden avulla saa hetkessä virkeämmän ilmeen.
    Tämä oli aivan ihana postaus! Pidän blogisi perinteisestä linjasta, mutta tällaiset ylläripostaukset on mukavaa luettavaa myös. Mukavaa viikon alkua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tullut mustakaan moussen vakikäyttäjää! :D Tiedän kyllä, että moni nuori tyttö käyttää tuota meikkivoidetta ja tykkää siitä. Varmasti ihan hyvä joillekin, mutta sävyä valitessaan saa olla tarkkana. Monella tuntuu edelleen olevan käsitys, että meikkivoide voi olla montaa sävyä tummempi ja sillä hankitaan "kiva rusketus" ;) Toisaalta tähänkin liittyy kahdenlaisia mielipiteitä; osa on sitä mieltä, että meikkivoiteen pitäisi olla tismalleen samansävyinen kuin kaulan iho, mutta toiset sanovat, että voi valita yhden sävyn tummempaakin, jos on kovin kalpea. Myönnän, että mullakin on joissain meikkivoiteissa ihan hippusen verran tummempi sävy, koska itsellänikin on niin vaalea iho. Siksi en halua jättää meikistä pois poskipunaa tai aurinkopuuteriakaan! :)

      Ja kiitos Niina! <3 Kiva kuulla, että postaus ei tylsistyttänyt ja perinteinen blogilinjakin miellyttää :) Ihanaa viikkoa sullekin!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit Nella! :) Ja kiva myös, että kerroit sen :D

      Poista
  4. Hirmu kiva postaus, lisää vain tälläisiä. Ripsikatastrofi on varmasti ollut järkyttävä asia, voin tuntea aivan tuskan. Kulmakarvasi ovat mielettömät! Nyt tuli paineita omista. ;)

    Kivaa päivää Miuli <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että tykkäsit! <3 Ehkäpä näitä erilaisempia postauksia voisi sitten aina johonkin väliin kirjoitella :)

      PS. Ripsikatastrofi oli KAAMEA!!! Onneksi kasvoivat takaisin. Ja kiitos kulmakarvakehuista, Tiia! :D Ne on muuten yksi niistä asioista, mitä ihmiset usein mainitsee mulle. Olen siitä tosi iloinen ja otettu, koska olen niin tarkka niiden suhteen :)

      Poista
  5. Hei! Kiva postaus. Poskipuna on minullekin erittäin tärkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva saada tällaisia kommentteja! Kiva, että pidit postauksesta :) Poskipuna on kyllä aivan pakollinen ;)

      Poista
  6. Oi kuinka ihania oli noi Guerlainen palleroiset <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo poskipunapallerot on kyllä aivan ihanat! <3 Täytyykin kaivaa ne taas pitkästä aikaa esiin!

      Poista
  7. Samaistun kyllä muutamaan kohtaan! Itse oloen myös melko onneton hiusten kanssa. Yleensä pidän arkisin hiuksia kiinni, paitsi pesupäivänä ne ovat auki. Niin mielelläni tekisin kaikkia hienoja lettikampauksia, mutta kun en osaa.

    Mulle meikkipohja on myös numero 1 meikissä ja kulmakarvat seuraavat hyvänä kakkosena. Meikkien ulkoasulla on itselleni merkitystä myös etenkin silloin, kun kyse on arvokkaammasta tuotteesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu mullakin :) Aina ihastelen muilla kaikkia ihania lettikampauksia, kun en itse niitä osaa tehdä, vaikka joskus olen yrittänytkin. Kampaajaa ei musta saisi kyllä millään ;)

      Meillähän on sitten sama numerojärjestys meikissäkin! Meikkipohja on ykkönen ja kulmat toinen (hyvin tärkeä) ykkönen ;D Ja ulkoasu todellakin merkitsee, etenkin jos tuote on kallis!

      Poista
  8. APUA, toi ripsikatastrofi, mulle tuli ihan kylmä hiki, kun luin sitä. :o Mä voisin käyttää tuoksuttomia tuotteita, koska ne saa tuoksut tulemaan paremmin esille, eivätkä sekoitu siihen tuoksuun. Tykkään hyvistä tuoksuista esim. vartalotuotteissa, mutta haluan, että se tuoksu häipyy melko nopeaan, että ei sitten ole kahta tuoksu samaan aikaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä hirveä kokemus, myönnän! Nyt voin jo puhua siitä, mutta silloin ei kyllä naurattanut. Voisi melkein verrata johonkin pahaan akneen. Ripsettömyys näkyy samalla lailla, vaikka sitä yrittikin peittää. Eyeliner-rajaus oli silloin mulle ehdoton joka päivä, mutta näytin silti hassulta. Ja olin siihen aikaan vielä lukiossakin! Huh.

      Poista
  9. Tosi kiva postaus :) minun heikkouteni ovat kauniit luomivärit ja ihanat huulikiillot. Panostan niihin meikissäni. Tykkään myös hifistellä kulmakarvat, nyt kun löysin Anastasian tuotteet :) ja kun leikkautin lyhyen tukan, minusta kuoriutui tukkanatsi joka ei halua haituvan heilahtavan tuulessa. Ei siis mihinkään ilman hiuslakkaa :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos CN, tosi kiva että tykkäsit! :) Pakko myöntää, etten mäkään liiku mihinkään ilman hiuslakkaa. Vaikka laittaisin hiukset ponnarille, tarvitsen hiuslakkaa joka kerta. Muuten mulla sojottaa hiushaituvat joka suuntaan :D Joten lakkaa kuluu. Käytän joustavan pidon antavia kevyempiä lakkoja päivittäin, mutta silloin harvoin kun kiharran hiukseni jotain spesiaalitilannetta varten, käytän tymäkämpää lakkaa :)

      Poista
  10. Kaikki ovat varmasti nuorempana kokeneet sen vaiheen, kun itse tai joku muu käyttää vääränlaista meikkivoidetta. Mullakin tulee teini-ikä mieleen Maybellinen Dream Matte moussesta, vaaleinkin sävy on aivan oranssi minun kasvoilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan varmasti! Siihenhän törmäsi päivittäin ;) Ja törmää kyllä edelleenkin.

      Mustakaan ei tullut mousse-fani, vaikka annoinkin sille mahdollisuuden. Se tuntuisi vieläkin liian paksulta (ja väärän väriseltä) mun iholle :D

      Poista
  11. Ei haittaa vaikka tällaisiakin postauksia välillä. Näitä on kiva lukea aina joskus... ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, Katarooma! :) Täytyypä sitten jatkossa kirjoitella vähän erilaisimmistakin aiheista :) Pari "erikoispostausta" onkin jo tuloillaan piristämään perussäveliä.

      Poista
  12. Ihana postaus! Ja moneen kohtaan samaistuin :) Ripsien menetys kuulostaa ikävältä, onneksi kasvoivat takaisin! Ja kyllä tällaisiakin postauksia ilomielin luen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei, samis! :) Kiva, että postaus ei tylsistyttänyt ;)

      Poista
  13. Näitä oli kiva lukea! Mullakin oli ripsikatastrofi, mutta eri syystä (ihmeellinen näppy joka vei toisen silmän ripsistä 1/3 ja just keskeltä ripsiriviä!) Kylmänväreet menee vieläkin kun ajattelen asiaa. Hyh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sonja! :) Täytyypä sitten jatkossakin naputella jotain erilaisempaa välillä :D

      Huh, onpa outoa! En tiedä mitä olisin tuossa tilanteessa tehnyt. Varmaan yrittänyt paikkailla koloa jollain rajauksella. Mullahan oli molemmissa silmissä sellaiset pienet parin millin ripsityngät, joten rajaus ei kyllä hirveästi auttanut. Mun mielestä näytin aika ufolta, kun vihreät silmät vaan loisti ilman ripsiä :D

      Poista
  14. Kiva postaus ja ihanan raikkaat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ella! Kiva lukea tällaisia piristäviä kommentteja :)

      Poista
  15. Aivan mahtava postaus. :) Oli kiva lukea tällaista välillä. :)

    VastaaPoista

Kysymyksiä, mietteitä, ajatuksia? Jätä kommentti!